Metsän raivausta ja halkoja

Vietimme vanhempieni kanssa mökillä työntäyteiset kolme päivää viime viikon alussa. Tehtävänä oli raivata tonttia, jotta voisimme aloittaa suunnittelun elokuussa.

Menin isän ja Aapon kanssa mökille jo sunnuntai-iltana suunnittelemaan töitä ja saunomaan. Maanantaina aamulla saha alkoi laulamaan heti aamupalan jälkeen ja kaadoimme puita rannasta lähtien mökin eteläpuolelta. Homma sujui aluksi kuin rasvattu, mutta sitten muutama puu jäi kiinni toistensa latvuksiin ja jouduimme tekemään melko ison työn saadaksemme ne irti. Tahti ymmärrettävästi hidastui.

Iltapäivään mennessä puut oli kaadettu rannalta mökille ja siirryimme tekemään klapeja. Tässä työssä menikin sitten koko ilta ja myös tiistaipäivä.

Tiistaina isä paikkasi mökin mukana tulleen veneen — siinä oli pieni halkeama, josta sadevesi pääsi ponttoonin sisään. Itse haloin klapeja melkein koko päivän isän sahatessa ja Sannan ja äidin pinotessa niitä. Haavat, pihlajat ja koivut halkesivat oikein nätisti, mutta kuusipöllejä sain piestä tosissani. Välityönä kaadoimme muutaman kuusen keittiön ikkunan takaa ja nyt luonnonvaloa riittää hellahommiin pitkälle iltaan.

Illalla puut olivat halottu ja koko kroppa oli kuin tulessa. Klapeja on noin 16 pinometriä eli viitisen mottia. Niillä lämmittää saunaa muutaman vuoden.

Pojat keräsivät kuusen oksia ja vuorasivat niillä aloittamaani laavutyylistä majaa. Vaikka majaan tehtiin toinenkin puoli, havuja jäi yli odottamaan syksyä ja risukasojen polttoa.

Keskiviikkona jatkoimme puiden kaatamista mökin takapuolelta. Nyt jätimme puut pilkkomatta ja keräsimme rangat kasoihin. Koivut saivat jäädä pystyyn, ne kun lahoavat helposti rankoina.

Tontti avartui kummasti ja jäljelle jäi muutamia vesurilla kaadettavia vesakoita. Appivanhemmilla olisi ylimääräinen raivaussahakin, mutta se on Taivalkoskella ja siksi tarttunen vesuriin viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

Keskiviikon lopuksi isä asensi vajasta löydetyn ja Polvijärvellä huolletun perämoottorin veneeseen ja kävimme testaamassa värkin toimintaa. Pienten alkuhäslinkien jälkeen kone kävi hyvin ja antoi hyvän vauhdin. Tuli samalla nähtyä tontti myös järveltä käsin.

Täytyy nostaa hattua koneen korjaajalle. Jos olisin tiennyt, että Monarkien valmistus on lopetettu vuonna 1974, moottori olisi varmaan päätynyt jätteisiin. Varaosiakaan ei siihen enää saa, mutta uusi kaasuttajan kalvo oli tehty käsityönä asiaa varten ostetusta kumipalasta. Isä oli ostanut myös letkun, polttoainetankin ja liittimiä, joiden hinta jäi kysymättä. Asiaan pitää vielä palata.

Pieni savotanpoikanen ja mökki talvikuntoon

Huhkin eilen ja tänään isäni kanssa tontilla, raivasimme paljon roskapuuta joko rankakasoihin tai klapipinoihin.

Otin perjantain vapaata ja keskityimme koko päivän klapisavottaan. Matkalla mökille ostin Fiskarsin keskikokoisen halkaisukirveen. Erinomainen värkki, voin suositella varauksetta kaikille. Isommat pihlaja- ja koivupöllit olivat pienemmille kirveille isohko haaste, mutta tällä ne halkeavat kertakopsautuksella. Voimaa täytyy tosin säädellä, koska helposti kirves uppoaa voimalla vielä halkaisupölkkyyn ja meinaa halkaista senkin.

Isä käytteli moottorisahaa ja minä raivasin puita ja haloin klapeja. Perjantain aikana kaadoimme kaikki puut tontin itälaidalta ja järvimaisema avautui aivan erilaisena kuin aiemmin.

Ennen poislähtöämme kannoimme mökistä tavaraa autoon Sannan ohjeiden mukaan.

Tänään kävimme aamulla jääkiekkoharjoituksissa poikien ja isovanhempien kanssa. Varhaisen lounaan jälkeen lähdimme taas mökille. Ohjelmassa oli lisää puiden kaatoa ja nyt myös roskien polttoa. Olin kerännyt kaikkea ylimääräistä roinaa pitkin kesää vajan taakse isoon kekoon.

Vajasta löytyi entisen omistajan jäljiltä perämoottorin polttoainesäiliö, jossa oli vielä bensaa jäljellä. Kaadoimme sitä risujen sekaan ja yritin sytyttää kasaa. Tulitikkuja tuhraantui monia, ne sammuivat tippuessaan bensalla kasteltujen risujen sekaan. Lopulta meinasin polttaa kulmakarvani, kun sain yhden palavan tikun bensahuurujen sekaan.

Bensaa piti heittää muutama kerta liekkeihin, jotta puu syttyi kunnolla. Lisäsin tuleen eilen kaadetun kuusen havuja, jotka paloivatkin iloisesti. Lopulta kuumuutta oli tarpeeksi ja tuore puu syttyi tuleen.

Pian sytytyksen jälkeen Sanna tuli poikien ja äitini kanssa paikalle. Pojille kokko oli suuri ihmetys ja onneksi he osasivat luonnostaan pysyä kauempana. Kannoimme kaadettujen puiden karsittuja oksia tuleen koko perhe ja samalla kaadoimme muutamia hajapuita sieltä täältä.

Iltapäivällä vanhempani jatkoivat matkaansa siskoni luokse ja me jäimme valvomaan tulta. Siirtelin kasan reunoja talikolla hiilloksen päälle ja haloin välillä koivuklapeja — ne kuulemma lahoavat nopeasti, jos niitä ei halkaise. Klapeja olikin yllättävän paljon ja niitä sai hakata tosissaan. Sanna tyhjensi mökin lopusta tavarasta ja kannoin tavarat autoon. Muistimme laskea vedet kiukaan vesisäiliöstä ja saunan saavin vedellä sammutimme kytevän hiilloksen. Alkava tihkusade hoiti loput ja uskalsimme lähteä matkaan.

Yö mökillä

Valmistauduimme ensimmäiseen mökkiyöhömme huolella. Auto oli tavaraa täynnä kattoon saakka. Mökillä purkuun meni hetki, varsinkin kun kaapit ovat vielä osittain siivoamatta ja kaikki tavara piti kantaa tupaan. Onneksi siinä on riittävästi kokoa, ettei mene koko aika tavaroiden väistelyssä.

Traktorin peräkärry oli luvatusti paikoillaan ja aloitin mökin alusen tyhjennyksellä. Kaikki edellisenä viikonloppuna kantamani tavarat piti kantaa vielä kärryyn. Lisäksi kannoin tavaraa jonkun verran mökistä ja sen ympäristöstä. Kärry täyttyi laitojaan myöten ja vaja oli vielä tyhjentämättä.

Tässä vaiheessa päätimme, että minun lienee parasta mennä hakemaan kompostikäymälä Aapon kanssa läheiseltä Hankkijalta. Matkalla soitin kärryn toimittaneelle perikunnan jäsenelle ja hän lupasi käydä tyhjentämässä sen. Hankkijalta ostettiin käymälän lisäksi saavi saunaan ja muutamia tarvikkeita. Samalla sain vihjeen pajasta, jossa voisi käydä tahkoamassa kirveen taas priimakuntoon.

Kärry oli tyhjä ja samalla paikalla. Olimme olleet poissa vain noin reilun tunnin. Täytyy nostaa hattua hienosta toiminnasta!

Tyhjensin seuraavaksi vajan. Pojista oli yllättävän paljon apua, he heittelivät pienempää tavaraa kärryyn ja Aapo piteli jätesäkkien suita. Tekivät töitä melkein tunnin ilman nurinaa. Vajan tyhjennys täyttikin kärryn kukkuroilleen. Siellä oli rojua poikineen. Kaikki paitsi perämoottori tarvikkeineen ja muutamat naulalaatikot päätyivät lavalle. Sitten tyhjensin saunan alla olevan puuvaraston ja kannoimme Sannan kanssa pari isompaa tavaraa puutarhasta. Kaikki saatiin onneksi mahtumaan kärryyn.

Olin urakan jälkeen todella likainen ja sauna tuntui hyvältä. Sanna oli saanut urakkani aikana mökin siivottua ja tavarat pitkälti paikoilleen. Saatuamme pojat nukkumaan viritin vielä ostamaani suunta-antennia. Sain sillä yhteysnopeudun kymmenkertaistumaan edge-verkkoon. Nyt nopeus on 200 kilobittiä sekunnissa. Sillä tulee toimeen pakkoraossa, mutta käytännössä sen varaan ei voi heittäytyä tekemään töitä. Päätin ottaa aikalisän asiassa.

Sunnuntaina aamuaurinko herätti meidät seitsemältä paistamalla silmiin. Jatkoimme puuhasteluamme siitä, mihin jäimme lauantaina. Raivasin hieman lisää pusikkoa rannasta, lähinnä kaivon ympäriltä.

Pojat keräsivät mustikoita, saivatkin niitä muutaman kappaleen omalla poimurillaan. Emme ole aikuisten mallia vielä ostaneet, ehkä ensi kesänä ehtisi marjaankin.

Lounaan jälkeen lähdimme kotiin, huomenna on lähtö Legolandiin ja matkalaukut ovat vielä pakkaamatta. Mökkitöihin tulee viikon tauko, jonka jälkeen palaan poikien ja vanhempieni kanssa nostamaan vajaa. Sanna on työmatkalla. Edessä on siis mielenkiintoisia viikkoja.