Kiuas koottu uudestaan

Edellisen päivityksen jälkeen emme ole juurikaan käyneet huvilalla, syksyn matkailu ja lapsien urheiluharrastukset ovat vieneet pitkälti vapaan aikamme.

Olin kuitenkin siellä yhden yön ennen firmani Exoven johtoryhmän tiimipäivää. Ja hyvä olikin, koska sisällä oli noin 18 astetta lämmintä. Olimme säätäneet edellisellä kerralla termostaatit pienellä säästääksemme lämmityskuluissa.

Kiertoilmatakka lämmitti ilmaa reilun asteen tunnissa, joten pian oli ihan mukavan lämmintä oleskella. Vuodevaatteet olivat raikkaat, mutta kylmässä nukkuu kieltämättä hyvin. Aamulla lämpöä olikin jo taas riittävästi.

Kävimme sitten seuraavana viikonloppuna koko perheen kanssa laittamassa paikat talviteloilleen. Lähinnä ohjelmassa oli ulkona olevien puukasojen peittelyä ja tavaroiden laittoa lukkojen taakse. Saunoimme rantasaunassa kynttilöiden valossa, kun yläsaunan kiuas oli purettu. Varsin hieno kokemus.

Kivikehätkin olivat saapuneet alla viikossa edellisestä kirjoituksesta, joten korjasin sunnuntaiaamuna huvilan kiukaan taas iskuun. Ohjeet olivat selkeät ja osia ei voinut laittaa kuin yksinpäin, joten kiuas on nyt taas käyttökunnossa. Testasin toki, että se myös lämpiää.

Sähköasentajan pitäisi käydä vielä siirtämässä anturi oikeaan paikkaan ja viimeistelemässä rantasaunan sähköt. Sitten työt jäävät odottamaan ensi kevättä. Rakennuttajamme Petri selvittää, että saadaanko saunalle ja pihalle hyväksyntä vai pitääkö odottaa viimeisiä viimeistelytöitä.

Samalla selvisi, että maalausfirma ei ollut saanut aikaiseksi maalauksia. Olimme heitä jo kerran varoittaneet, joten nyt edessä on firman vaihto. Onneksi maalaus ei ole välttämätön ennen talvea, joten emme joudu kiireessä hankkimaan tekijää.

Marraskuussa pitää käydä huvilalla laittamassa vielä laituri talviteloilleen. Mieluiten ennen jäiden tuloa – viime vuonna ryskäsimme laiturin kanssa muutaman sentin jääpeitteen kanssa. Paljon täysin turhaa työtä tuli tehtyä, varsinkin kun jää suli seuraavalla viikolla. Nyt pitää yrittää olla viisaampi.

Ulkotöitä ja saunan sisäpuolta

Kevät on tullut lopulta myös Lohjansaareen ja olemme perheen kesken tehneet pihatöitä huvilallamme. Tämän kevään tavoitteena on saada rantasaunan ympäristö ja ranta kuntoon. Parin työviikonlopun jälkeen edistystä on jo tapahtunut, mutta on sitä hommaakin vielä.

Hiekkarannan kiveys oli liikkunut talvella ja hiekkaa oli päässyt karkaamaan hieman järveen. Olen tilkinnyt kiveystä pienemmillä kivillä ja sitten tuonut myös isompia kiviä sekaan. Nyt näyttää jo taas paljon paremmalta.

Samalla olemme kivenneet rantaa myös laiturin toiselta puolelta, jotta voisimme levittää laiturille vievän polun alapuolella kuorikatetta. Se työ on jo melko pitkällä, mutta laiturille on vielä matkaa vajaa kymmenen metriä. Onneksi tontilta eivät kivet lopu aivan heti.

Viime kesänä paikalle tuotu multakasa on osittain levitetty saunan yläpuolelle ja työtä on vielä siinä jonkun verran. Näin saadaan hiekkaa piiloon ja kasveille hyvä kasvualusta.

Uusia taimia on istutettu alas suojelemaan rinnettä eroosiolta ja lisäksi olemme saaneet neljä kirsikkapuuta paikoilleen huvilan ja saunan väliseen rinteeseen. Osa niistä jopa kukkii pari viikkoa istuttamisen jälkeen!

Tällä viikolla saunan sisäosien rakentaminen pääsee vauhtiin, Arttelipuun miehet ovat olleet tästä päivästä lähtien töissä. Heidät tuntien työt etenevät vauhdilla. Pääsemme itse huvilalle katsomaan tilannetta vasta lauantaina koulujen päättymisen jälkeen.

Isänpäivä huvilalla

Vietimme isänpäivää huvilallamme. Tarkoitus oli juhlistaa jo äitienpäivää, mutta käyttöönotto viivästyi valitettavasti viikolla. Mutta nyt pidettiin ensimmäinen perhejuhla saaressa. Lapsilta oli hienot kortit ja sain hyviä kirjoja sekä lakritsijoulukalenterin lahjaksi. Joulukuun alkua tässä odotellaan vesi kielellä.

Isänpäivän aikoina etelässä oli mukavasti lunta maassa ja järvet jäässä. Nythän sää on taas kovin syksyinen, mutta toivottavasti saataisiin kuluvan vuoden puolella pysyvä lumi maahan. Tarkoituksenamme on viettää joulu huvilalla ja kieltämättä valkea maa näyttää paljon mukavammalta pimeänä vuodenaikana.

Asensin lauantaina sisäovien kahvat, jotka kävin hakemassa Innosta. Lukkojen peitelevyjen kiinnikkeissä oli vääränlaiset reiät, joten ne jäivät asentamatta ja sain alkuviikosta kirjeessä Innosta uudet kiinnikkeet. Kahvat toimivat hyvin ja olivat sangen helpot asentaa. Kokosin myös viimeiset vaatehuoneen vetolaatikot ja asensin hyllyt komeroon. Nyt saimme tavarat lopulliseen järjestykseen.

Kylpyhuoneen lattia tuntuu viileältä. Säädin lattialämmityksen kiertonopeutta internetistä löytämieni ohjeiden mukaan, mutta lattia on edelleen viileä. Petrin kanssa sovin, että maalämpöasentajat käyvät säätämässä lämmitystä.

Edellisessä postauksessa mainittu lukko-ongelma korjautui. Sain Abloylta uuden kuoren ja laitoin sen kiinni. Yksi ruuvi piti katkaista. En löytänyt kodistamme rautasahaani – sellaisen kuitenkin omistan – joten lainasin poikien pakista pienen sahan, joka oli tullut jonkun lasten työkalusetin mukana. Ihmettelin sitten sahatessani, että ei oikein pure. Tarkempi tutkiskelu osoitti, että terästä oli hävinnyt kaikki hampaat parin minuutin sahauksella. Onneksi toisesta pakista löytyi vastaava saha hieman paremmalla terällä. Sain ruuvin poikki ja terään jäi vielä ihan pienet nystyt.

Tätä isompi työmaa oli köyttää laiturin kelluva osa kiinni rannassa kasvavaan koivuun. Viime vuonna jäät väänsivät laiturin maatuen paikoiltaan ja nyt ajattelin välttää tämän ongelman irroittamalla kelluvan ja kiinteän osan toisistaan. Ostimme tätä varten kuormausliinan ja köyttä Lohjan K-Raudasta. Molemmat pisimpiä, mitä kaupasta löytyi. Koivu olikin kuitenkin kauempana kuin ajattelin ja saimme miettiä Sannan kanssa pitempäänkin, kuinka liina ja köysi riittävät. Lopulta ylimääräistä pituutta jäi yli puoli metriä, eli ei tehnyt edes tiukkaa…

Liinakiinnityksen jälkeen irrotimme laiturista saranat ja tiputimme kelluvan osan alas. Tosin se jäi jumiin maatukeen ja teimme vartin töitä sen irrottamiseksi. Sitten laituria piti vielä kääntää, että se ei iskisi maatukeen. Kävin hakkaamassa jäät irti laiturista ja kampesimme sitä parikymmentä senttiä kerrallaan, kunnes se lepäsi oikeassa paikassa. Toivottavasti vastakkainen suunta onnistuu helpommin – se tosin tehdään vasta jäiden lähdön jälkeen.

Lapset laskivat päivän pulkalla. Vaikka laskee polkua pitkin, niin pulkka ehtii kiihtyä melko kovaan vauhtiin. Rannassa piti olla tarkkana, että kukaan ei päätynyt jäälle. Kylmä kylpy olisi ollut ikävä loppu mäenlaskulle. Jos talvella on kunnon jäät ja muutama kymmenen senttiä lunta, niin rinteeseen saa huiman mäen.

Saunan pohjatyöt alkoivat

Routajakson viimeisillä viikoilla vanha mökkimme purettiin ja tilalle muurattiin uuden saunan perustukset. Samassa yhteydessä vanha vaja siirrettiin kaivinkoneella sivuun odottamaan purkamista.

Talvet eivät ole oikein suosineet meitä. Molempina rakennusvuosina olemme ajoittaneet raskaan liikenteen helmi-maaliskuulle, jolloin pitäisi olla mukavasti pakkasta ja maa jäässä. On ollut plussalla ja satanut vettä, jolloin savimaalle perustetut tiet uppoavat hyvin nopeasti maastoon. Tästä on tullut jonkun verran lisävaivaa ja -kuluja, kun teitä on pitänyt kunnostaa naapurisovun säilyttämiseksi.

Saunan ympäristö näyttää joka tapauksessa erittäin hyvältä. Saunan perustusten lisäksi muurattiin tukimuuria, johon sisältyy kesäkeittiö.

Sisäpuolellakin työt etenevät, olohuoneen sisäkatto ja parketti ovat melkein valmiita ja päämakuuhuoneesta uupuu enää seinävanerit, liukuovi ja sähkökytkimet. Kattoon upotetut valaisimet ja ilmastointikone näyttivät erittäin hyviltä eli huomaamattomilta. Kaiuttimien upotus on vielä kesken, mutta jos laatutaso säilyy samana – kuten on koko projektin ajan – niin sekin lienee moitteetonta tasoa.

Tapasimme sattumalta tänään huvilalla vieraillessamme sähköasentajamme, joka kehui työmaan yhteishenkeä ja kaikkien eri urakoitsijoiden ihmisten osaamista. Oli mieltä lämmittävää kuulla, että hommat toimivat ja työmaalle on mukava tulla. Rakennuttajamme Petri on saanut koottua erittäin toimivan porukan ja se on näkynyt meillepäin stressivapaana projektina.

Oli tontilta ikäviäkin uutisia. Jäät olivat hieman runnelleet laituriamme, maalla oleva käyntisillan pää oli vääntynyt irti. Toivottavasti jäät sulavat nopeasti ja paikoilleen. Lähempänä kesää pitää tutustua vahinkoihin ja miettiä korjausta.

Asiat etenevät nopeasti

Nyt projektissa on päällä kiihkeä vaihe. Useita sisäpuolen suunnitelmia on viimeistelty, jotta sisätyöt pääsisivät kunnolla käyntiin. Tämä on tarkoittanut paljon päätöksiä minulle ja Sannalle sekä reagointia eteen tulleisiin asioihin.

Sähkösuunnitelman viimeistelyn yhteydessä tuli tarve saada kaiutinkuviot selville ja onneksi suunnittelijamme Ari tiesi hyvän firman (4Business – joka nimestään huolimatta tekee myös yksityiskohteita) ja saimme laadukkaan kaiutin- ja vahvistinratkaisun sovittua muutamassa päivässä.

Kävin työmaalle pitkästä aikaa ja olin todella positiivisesti yllättynyt. Työt olivat edenneet sekä maastossa että huvilalla. Tontin yläpuolen lopullinen muoto alkaa hahmottua. Loppujen puiden kaataminen on auttanut myös. Itse huvilakin on terassin rakentamisen myötä saanut viimeisen rakenteellisen silauksen. Yksityiskohtia toki uupuu paljon, mutta näyttää todelta hyvältä.

Lämpökaivo on porattu ja tällä viikolla huvila saadaan mahdollisesti jo kiinni maalämpöön. Sovin naapurin kanssa ilmassa roikkuvan sähköjohdon upottamisesta maahan, näin saadaan se näköalaa ja töitä häiritsemästä.

Päivä sattui olemaan aurinkoinen – kuten moni muukin päivä tämän vuoden kummallisessa lokakuussa – ja tyyni, joten tunnelma oli idyllinen. Toivottavasti se välittyy myös kuvissa.

Laituri saapui

Pitkällisen odottelun ja muutamien aikataulusäätöjen jälkeen laituri saapui viime viikon torstaina rekka-auton kyydissä Virosta. Laiturin hintaan sisältyi myös asennus ja Tormitehnikan väki saapui pian laiturin jälkeen laittamaan laiturin paikoilleen.

Rantamme on jyrkkä ja rekka-autolla ei ole mitään asiaa järven viereen. Tästä syystä sovimme lähimmän maatalon isännän Jarnon kanssa kuorman purusta heidän pihalleen ja tavaran siirrosta traktorilla rantaan.

Laiturilla on pituutta kaikkiaan kaksitoista metriä ja se koostuu vain kahdesta osasta, joten se on melko pitkä kuljetettavaksi. Onneksi meillä oli ammattimies siirtämässä laituria ja minun tehtäväkseni jäi lähinnä autella ja ohjata peruutusta käsimerkeillä. Laituri saatiin parin tunnin työllä ulos rekasta ja kellumaan järveen.

Tässä vaiheessa Tormitehnikan miehet saapuivat ja ottivat lopputyöt kontolleen. He kiinnittivät laiturin maaportaan paikoilleen järeillä putkijaloilla, laittoivat loput ponttoonit paikoilleen, kytkivät palat yhteen ja nostivat ankkureina toimivat betonipainot järveen.

Me saatoimme sitten lauantaina saapua ihastelemaan uutta laituriamme. Se on erittäin hyvin tehty yksityiskohtia myöten ja mikä parasta, se on lehtikuusta. Pojat ja Sanna kävivät uimassakin laiturilta, minä jänistin.

Toivottavasti jäät eivät vie sitä keväällä mennessään.

Laiturin ihailun yhteydessä laitoimme myös mökin talvikuntoon. Saunan padasta laskettiin vedet pois, kaikki ruoat vietiin kotiin, vene käännettiin ylösalaisin ja puupinot peitettiin pressuilla.

Tässä yhteydessä tuli bongattua syksyn viimeinen mansikka. Hullu kesä ja syksy, mansikat kukkivat ja kypsyvät vielä syyskuun puolivälin jälkeen. Tosin tänään taisi mennä kasvukausi poikki, aamulla oli kolme astetta lämmintä.

Isojen puiden kaatoa ja lomailua

Tasan kaksi viikkoa sitten isäni ja setäni kaatoivat, karsivat ja pölkyttivät kaikki suuret puut tulevan huvilan paikalta. Tämä blogikirjoitus viivästyi, kun urakan jälkeen olin aika lailla poikki ja sitten vietimme viikon Sloveniassa. Nyt olemme taas mökillämme, nauttimassa Suomen suvesta – lämpömittarissa on melkein 30 astetta ja järvivesi on juuri sopivaa pulikoimiseen.

Puusavotassa kaadettiin 14 isoa puuta, suurin osa kuusia ja kolme-neljä koivua. Lisäksi pienempiä puita kaatui useita ja tontti avartui merkittävästi. Samalla saimme viimeisen käytännön esteen töiden aloittamisesta raivattua tieltämme. Nyt on enää suunnittelutöitä ja hallinnollisia kuvioita aloittamisen edessä.

Setäni Aulis on pitkän linjan metsätyömies monien muiden taitojensa ohella ja sen huomasi tehokkuudesta. Saavuimme tontille keskiviikkona ennen kolmea ja viiden nurkilla kaikki isot puut olivat nurin. Kaatuneina täsmälleen siihen suuntaan kuin haluttiinkin. Tyyni sää ja hydraulinen työntövarsi auttoivat kummasti.

Torstai menikin melkein kokonaan puiden karsimiseen ja pöllittämiseen. Kaksi moottorisahaa lauloivat jo ennen aamuseitsemää ja työ oli tehty noin kahdelta. Tuloksena on viisi isoa pöllikasaa, jotka odottavat halkomistaan ja pinoamistaan.

Saman viikon sunnuntaina kävimme Fiskarsissa ostamassa kaikkein suurimman halkaisukirveen ja erillisen halkaisukiilan. Niillä olen kopsutellut parikymmentä pölliä halki – polttopuita on tullut niistä jo reilu puolikas kuutiota. Kun pöllejä on satoja, niin polttopuista ei tule lähitulevaisuudessa pulaa.


Ostimme paikallisesta K-Raudasta myyräverkkoa, josta rakensimme häkin puille. Kolme neljästä tekemästäni pinosta on kaatunut vuosien aikana, joten nyt kokeilemme toista keinoa puiden kuivaamiseen. Ainakin tähän asti verkkohäkki on toiminut loistavasti.

Huomenna meille pitäisi saapua lehtikuusinen laituri Virosta. Hieman jännittää, kun tarkkaa aikaa ei ole saatu vielä sovittua.

Ensimmäinen yö mökillä

Palasimme eilen ensimmäiseltä mökkiviikonlopultamme. Keli oli aivan loistava kaikilla mittareilla mitattuna, aurinko paistoi, oli lämmintä ja sunnuntaina ei edes tuullut.

Mökkiprojektimme eteni pienellä liekillä, koska keskityimme enemmän vapaa-ajalla oloon. Poltimme yhden risukasan ja raivasimme mäen päälle jääneet pöllit pinoihin. Sanna niitti ruovikon taimet ja pojat tallasivat järvenpohjaa leikeissään.

Arkkitehtimme Jani oli tehnyt tarjouspyynnöt talotehtaille lähettämistä varten. Kommentoimme ne lasten mentyä nukkumaan ja lähetin vielä laituritarjouksen Viroon. Viestiin tuli vastaus tänään aamulla ja tarjouksen pitäisi tulla muutaman päivän sisään.

Ryhdyn seuraavaksi selvittämään sähkömoottorisahan hankkimista ja miettimään pienen rantaterassin tekoa.

Kesäkauden avaus

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökillämme. Talvi ei ollut juurikaan tehnyt tuhojaan, mitä nyt yksi halkopino oli romahtanut.

Ohjelmassa oli kevyt kevätsiivous: mökin ja saunan putsaus, vessan tyhjennys ja halkojen latominen uuteen pinoon. Työn jälkeen rentouduimme saunassa ja paistamalla makkaraa ja nakkeja grillissä. Pojat kävivät uimassa ja Seelakin kasteli hieman jalkojaan. Laiturin puute hankaloittaa uintitoimia, joten sille pitää tehdä jotakin pikaisesti.


En selkeästi osaa pinota puita kunnolla rinnetontille, koska joka kevät olen yhden pinon pinonnut uudestaan. Viime vuoden lopulla tehty pino on tosin edelleen pystyssä — tein sen pohjat vatupassin kanssa…

Edistystä usealla rintamalla

Huvilaprojektin eteneminen kiihtyy ja olemme toukokuun loppupuolella ottaneet askeleita useissa suunnissa.

Tulevana perjantaina kaivo puhdistetaan, huolletaan ja tiivistetään. Itse en halunnut lähteä sinne killumaan, joten Vesihuolto Eerola hoitaa homman.

Tiehakemuksemme on käsitelty Maanmittauslaitoksella ja sieltä on meille osoitettu henkilö hoitamaan varsinaisen toimituksen. Vielä en ole saanut luvattua yhteydenottoa, joten kohta pitää soitella.

Kävin vielä katsomassa laituria Virossa, Tallinnan kupeessa sijaitsevalla Tormitehnikan pienellä laituritehtaalla. Uutta tarjousta odotellaan lehtipuisesta laiturista, nälkä kasvoi hieman syödessä.

Lisäksi arkkitehtimme on valmistellut piirustukset rakennuslupaa varten ja nyt odotamme vielä LVI-suunnittelijan ratkaisua jätevesiin. Tämän jälkeen voimme jättää rakennuslupahakemuksen ja ryhtyä odottamaan kunnan rattaiden pyörimistä.