Isänpäivä huvilalla

Vietimme isänpäivää huvilallamme. Tarkoitus oli juhlistaa jo äitienpäivää, mutta käyttöönotto viivästyi valitettavasti viikolla. Mutta nyt pidettiin ensimmäinen perhejuhla saaressa. Lapsilta oli hienot kortit ja sain hyviä kirjoja sekä lakritsijoulukalenterin lahjaksi. Joulukuun alkua tässä odotellaan vesi kielellä.

Isänpäivän aikoina etelässä oli mukavasti lunta maassa ja järvet jäässä. Nythän sää on taas kovin syksyinen, mutta toivottavasti saataisiin kuluvan vuoden puolella pysyvä lumi maahan. Tarkoituksenamme on viettää joulu huvilalla ja kieltämättä valkea maa näyttää paljon mukavammalta pimeänä vuodenaikana.

Asensin lauantaina sisäovien kahvat, jotka kävin hakemassa Innosta. Lukkojen peitelevyjen kiinnikkeissä oli vääränlaiset reiät, joten ne jäivät asentamatta ja sain alkuviikosta kirjeessä Innosta uudet kiinnikkeet. Kahvat toimivat hyvin ja olivat sangen helpot asentaa. Kokosin myös viimeiset vaatehuoneen vetolaatikot ja asensin hyllyt komeroon. Nyt saimme tavarat lopulliseen järjestykseen.

Kylpyhuoneen lattia tuntuu viileältä. Säädin lattialämmityksen kiertonopeutta internetistä löytämieni ohjeiden mukaan, mutta lattia on edelleen viileä. Petrin kanssa sovin, että maalämpöasentajat käyvät säätämässä lämmitystä.

Edellisessä postauksessa mainittu lukko-ongelma korjautui. Sain Abloylta uuden kuoren ja laitoin sen kiinni. Yksi ruuvi piti katkaista. En löytänyt kodistamme rautasahaani – sellaisen kuitenkin omistan – joten lainasin poikien pakista pienen sahan, joka oli tullut jonkun lasten työkalusetin mukana. Ihmettelin sitten sahatessani, että ei oikein pure. Tarkempi tutkiskelu osoitti, että terästä oli hävinnyt kaikki hampaat parin minuutin sahauksella. Onneksi toisesta pakista löytyi vastaava saha hieman paremmalla terällä. Sain ruuvin poikki ja terään jäi vielä ihan pienet nystyt.

Tätä isompi työmaa oli köyttää laiturin kelluva osa kiinni rannassa kasvavaan koivuun. Viime vuonna jäät väänsivät laiturin maatuen paikoiltaan ja nyt ajattelin välttää tämän ongelman irroittamalla kelluvan ja kiinteän osan toisistaan. Ostimme tätä varten kuormausliinan ja köyttä Lohjan K-Raudasta. Molemmat pisimpiä, mitä kaupasta löytyi. Koivu olikin kuitenkin kauempana kuin ajattelin ja saimme miettiä Sannan kanssa pitempäänkin, kuinka liina ja köysi riittävät. Lopulta ylimääräistä pituutta jäi yli puoli metriä, eli ei tehnyt edes tiukkaa…

Liinakiinnityksen jälkeen irrotimme laiturista saranat ja tiputimme kelluvan osan alas. Tosin se jäi jumiin maatukeen ja teimme vartin töitä sen irrottamiseksi. Sitten laituria piti vielä kääntää, että se ei iskisi maatukeen. Kävin hakkaamassa jäät irti laiturista ja kampesimme sitä parikymmentä senttiä kerrallaan, kunnes se lepäsi oikeassa paikassa. Toivottavasti vastakkainen suunta onnistuu helpommin – se tosin tehdään vasta jäiden lähdön jälkeen.

Lapset laskivat päivän pulkalla. Vaikka laskee polkua pitkin, niin pulkka ehtii kiihtyä melko kovaan vauhtiin. Rannassa piti olla tarkkana, että kukaan ei päätynyt jäälle. Kylmä kylpy olisi ollut ikävä loppu mäenlaskulle. Jos talvella on kunnon jäät ja muutama kymmenen senttiä lunta, niin rinteeseen saa huiman mäen.

Vaja valmis

Lokakuussa on pidetty vain pientä liekkiä rakennustyössä, suurin osa asioista on jo hyvässä hapessa.

Yksi isompi tapahtuma kuuhun mahtuu: saimme nimittäin vajan. Se rakennettiin Puuteos Nurmen verstaalla ja tuotiin nosturilla suoraan paikalleen. Vajassa on muutaman neliön puuliiteri, melkein yhtä iso varasto ja pieni ulkohuussi – jota luultavasti käytämme lähinnä biojätteen kompostointiin.

Vanhempani olivat käymässä lasten syyslomalla ja isäni avustuksella siirsimme yhden ulkopinon liiteriin, jonne tuli kaikkinensa kolme korkeaa puupinoa. Katon alla on ainakin parin vuoden polttopuut ja ulkona vielä muutamaksi vuodeksi päälle.

Tonttimme yksi kulma siivoutui mukavasti puupinon kadotessa. Sinne jäi toki vielä rankakasa sahattavaksi ja pilkottavaksi, eli puuhaa on tarjolla talvipäiviksi.

Täytimme ulkovaraston siivoamalla huvilan terassin alusen, jonne olimme tavarat varastoineet edellisen ulkovaraston lähdettyä kierrätykseen. Saimme huvilan talvikuntoon, eli kaikki tavara on säältä suojattuna ja lukkojen takana.

Lukoista puheen ollen, vietin syysloman lauantain ulkotöissä asennellen kahta Abloyn lukkoa. Meillä kävi hyvä tuuri, saimme ostettua kaksi lukkopesää Lohjan K-Raudasta ja kolmet kahvat Lohjan Lukkopalvelusta, jossa myös lukot sarjoitettiin muiden lukkojen kanssa samaan sarjaan. Enempää tavaraa noissa liikkeissä ei ollutkaan, mutta onneksi nuo riittivät.

Olen asennellut lukkoja vuonna 1989 ollessani YIT:llä kesätöissä kotikunnassani. Asia oli näemmä monimutkaistunut sen jälkeen ja asennuksessa meni useita tunteja. Katkoin naapurilta lainatulla rautasahalla lukkojen ruuveja useaan otteeseen – tuli tehtyä yksi mittavirhekin – ja tuskailin lukkopesän korotuslevyjen oikean määrän kanssa. Kun lopulta tuntien väännön jälkeen sain ensimmäisen pesän kiinni, toinen meni heittämällä noin vartissa.

Harmillisesti toisen lukon suojakuoren kiinnitysruuvin reiän sisäkierre oli mennyt rikki, joten se jäi nyt vain yhden ruuvin varaan. K-Rauta ja Abloy reagoivat asiaan ripeästi ja saan uuden suojakuoren postissa.

Kahvatöitä olisi tarjolla lisääkin, sisäovien kahvat ovat saapuneet ja noudan ne loppuviikosta kotiin ja sieltä aikanaan huvilalle. Toivottavasti niiden asennus ei ole aivan yhtä vaikeaa.

Lopuksi asensimme mustainfrasalamalla varustettuja riistakameroita tarkkailemaan tonttiamme vorojen varalta. Näistä en kerro sen enempää julkisesti, mutta hyvin toimivat. Laitoimme useamman kameravalvonnasta varoittavan tarran sisäänkulkuväylille.