Viimeistelytyöt pian käyntiin

Kevät on mennyt töiden suunnittelun ja käynnistelyn merkeissä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että rakennusmiehiä saapuu aika ajoin huvilalle. Ohjelmassa on saunan sisustuksen viimeistely sähkö- ja putkitöineen sekä kesäkeittiön ja muiden ulkorakenteiden viimeistely.

Rantasaunan tuvan keittiöseinän kalusteet ovat työstössä puusepällä ja jääkaappi on tilattu. Rantasaunan irvistävät laudat on tarkoitus korjata kuluvalla viikolla.

Olemme itse suunnittelun lomassa laittaneet pihamaata edustavampaan kuntoon. Tontin reunalla pari vuotta seisonut rankapino on pätkitty kahta jättimäistä kuusta lukuun ottamatta – ne ovat niin järeitä, että moottorisahan laipan pituus ei riitä katkaisuun. Kaikki koivut on myös halkaistu ja kasassa kuivumassa. Siirsimme myös viimeisen naapurin tontilla olleen puukasan pinoon.

Istutimme pari uutta hedelmäpuuta kirsikkapuiden jatkoksi. Olemme askel askeleelta täyttäneet tonttia kasveilla. Nyt hieman jännittää kevään kuivuus, varsinkin kun emme ole ehtineet käydä huvilalla pariin viikkoon.

Kalustepuolella asiat ovat edenneet rivakasti. Saimme lopultakin ostettua ruokapöydän tuolit ja löysimme Kiteen Huonekalutehtaan valikoimista hienon Notte-divaanin rantasaunan tupaan sohvaksi ja vuoteeksi. Vuoden varastossa olleet seinähyllyt ruuvattiin seinään ja kellollekin löytyi paikka. Eteisessä on nyt peili ja penkki, samoin rantasaunan pukuhuoneeseen löytyi peili.

Vuoden tilauksessa ollut ruokapöydän valaisinkin saapui lopulta Italiasta, kun laitoin tarpeeksi tiukkoja ukaaseja sähköpostiin. Yövalot saapuivat myös. Nämä ja aiemmin ostettu työpöydän valaisin odottavat sähkömiehen vierailua.

Sanna sai äitienpäivälahjaksi Mademoiselle-keinutuolin, jota oli pitkään toivottu.

Ostimme ylä- ja alaterassille yhtenäiset ulkokalusteet. Kaikkiaan neljä pöytää ja kahdeksan penkkiä. Materiaali on komposiittia, eli niiden pitäisi kestää säiden vaihtelua.

Ulkovarastoon ostin ja asensin Ikean Ivar-hyllyä. Aiemmin koko lattia oli täynnä tavaraa ja varasto hieman kaoottinen. Nyt melkein kaikki tavarat ovat hyllyillä ja loput koukuissa seinällä. Osa liiterissä olleista tavaroista siirtyi samalla varastoon ja liiterikin on nyt siistimpi. Asennuksen jälkeen kävin hakemassa pari lisähyllylevyä, kun hyllystä tuli väljähkö. Näin saadaan loputkin tavarat paikoilleen.

Laiturista talvella irronnut ponttooni piti kaivella järvestä ja tyhjentää vedestä. Porasin siihen pari reikää ja se tyhjentyi parissa päivässä. Kävin hakemassa uuden ponttoonin Tormitehnikalta Virosta. Nyt se pitäisi vielä laittaa kiinni. Onneksi vedet ovat lämpimiä.

Työn tuoksinassa ei tullut otettua kuvia näistä lainkaan. Pitää korjata virhe jossakin välissä ja laittaa kuvia myös tänne.

Helmikuun hiljaiseloa

Huvilaprojekti on ollut alkuvuoden telakalla, olen käyttänyt suuren osan vapaasta ajastani ngVikings -konferenssin järjestämiseen. Tilaisuus on heti maaliskuun alussa, joten pian pääsen taas huvilan viimeistelyn kimppuun.

Tammikuussa hyvin alkanut puiden halkominenkin on jäänyt. Ensiksi ei ollut vapaita viikonloppuja lasten syntymäpäivien ja pelin takia ja sitten satoi 30 senttiä lunta. Nyt pitää odottaa lumien sulamista, jotta hommat voisivat jatkua. Luultavasti silloin ei ole enää pakkastakaan, eli halkominen jatkuu sitkeiden puiden kanssa. Kohoaapa ainakin kunto paremmin.

Talvista puiden pilkkomista

Kävimme huvilalla loppiaisviikonloppuna viettämässä yhden yön. Sää oli kaunis, pari astetta pakkasta ja lumeton maa. Järvi oli jäätynyt todella tasaiseksi, mutta jää oli vielä sen verran ohutta, että emme lähteneet sinne seikkailemaan.

Pidämme talvella huvilassa noin +15C lämpöä. Maalämpöpumpun sähkönkulutukseen tällä muutaman asteen laskulla on radikaali vaikutus. Kun sitten tulemme paikalle – kuten nytkin – säädämme termostaatin normaalilukemiin ja sytytämme takkaan tulen. Huvila lämpeää noin vuorokaudessa, mutta kiertoilmatakalla saamme parissa tunnissa ilman oleskelulämpöiseksi. Vuoteet ovat melko raikkaita, mutta unikin on hyvää.

Työrintamalla edistyimme mukavasti puiden pilkkomisessa. Tontilta raivattuja rankoja on vielä iso nippu kasassa. Lauantaina hakkasin edellisellä vierailulla katkomani pöllit. Puut olivat jäätyneet ja halkesivat todella helposti. Saimme klapit kasaan ja pressun alle ennen iltasaunaa.

Sunnuntaina sahasin moottorisahalla parikymmentä rankaa, joukossa pari todella paksuakin. Lopuksi vielä haloin jonkun verran pöllejä, mutta isohko kasa jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Ajatus oli tulla uudestaan tammikuussa, mutta kaikenlaista ehti kasautua viikonlopuilla ja nyt kuu jo päättyy. Toivottavasti ehtisi vielä ennen sään leutonemista, jotta puut eivät sitkistyisi.

Työt jatkuvat saunalla ja pihalla

Toukokuussa aloitettu saunan rakentaminen on jatkunut koko kesäkuun ja menee heinäkuullekin. Asioita on kuitenkin tapahtunut mukavasti. Lattia on valettu – tosin väri on väärä ja sitä korjataan tulevalla viikolla. Kiuas on paikoillaan, samoin katto ja siellä olevat kuituvalot. Seinien panelointi on aloitettu. Toivon mukaan ensi viikolla panelointi olisi valmis, samoin lattia. Sitten vain lauteet ja ovi paikoilleen, jonka jälkeen päästäisiin kylpemään.

Kesäkeittiöön on saatu kattorakenne, huovat vielä uupuvat päältä. Siivosimme terassin rakennusjätteestä ja se rupesi näyttämään mukavan valmiilta.

Ulkopuolella olemme istuttaneet hieman lisää pensaita ja kasveja. Samalla kärräsimme kuorikatteen paikoilleen ja nyt rinteet alkavat olla perustasoltaan kunnossa. Sanna on pitkälti hoitanut pihapuolta ja itse olen kivennyt rantaa hieman lisää ja pilkkonut paljon puita. Vielä on enemmän jäljellä rankakasassa kuin pilkottuina, mutta pian ohitetaan puoliväli ja sitten tehdään loputkin.

Pojatkin innostuivat lopulta puiden hakkaamisesta, kun löytyi oikeat hommat. Aapo käyttää kirvestä jo varsin tehokkaasti ja Niilo saa halkaisukiilalla isotkin kuusipölkyt kahtia. Molemmista on selkeää hyötyä työmaalla. Seela on vasta viisi, joten hänen työnsä ovat lähinnä työntekemisen harjoittelua. Eikä niitäkään jaksa kovin kauaa, kun leluilla olisi kivempi leikkiä.

Heinäkuussa alkaa loma. Alkupäästä olemme Helsinki Cupissa yhden viikon ja sitten toisen Virossa. Tänä aikana rakennusmiehet laittavat saunaa kuntoon.

Vaja valmis

Lokakuussa on pidetty vain pientä liekkiä rakennustyössä, suurin osa asioista on jo hyvässä hapessa.

Yksi isompi tapahtuma kuuhun mahtuu: saimme nimittäin vajan. Se rakennettiin Puuteos Nurmen verstaalla ja tuotiin nosturilla suoraan paikalleen. Vajassa on muutaman neliön puuliiteri, melkein yhtä iso varasto ja pieni ulkohuussi – jota luultavasti käytämme lähinnä biojätteen kompostointiin.

Vanhempani olivat käymässä lasten syyslomalla ja isäni avustuksella siirsimme yhden ulkopinon liiteriin, jonne tuli kaikkinensa kolme korkeaa puupinoa. Katon alla on ainakin parin vuoden polttopuut ja ulkona vielä muutamaksi vuodeksi päälle.

Tonttimme yksi kulma siivoutui mukavasti puupinon kadotessa. Sinne jäi toki vielä rankakasa sahattavaksi ja pilkottavaksi, eli puuhaa on tarjolla talvipäiviksi.

Täytimme ulkovaraston siivoamalla huvilan terassin alusen, jonne olimme tavarat varastoineet edellisen ulkovaraston lähdettyä kierrätykseen. Saimme huvilan talvikuntoon, eli kaikki tavara on säältä suojattuna ja lukkojen takana.

Lukoista puheen ollen, vietin syysloman lauantain ulkotöissä asennellen kahta Abloyn lukkoa. Meillä kävi hyvä tuuri, saimme ostettua kaksi lukkopesää Lohjan K-Raudasta ja kolmet kahvat Lohjan Lukkopalvelusta, jossa myös lukot sarjoitettiin muiden lukkojen kanssa samaan sarjaan. Enempää tavaraa noissa liikkeissä ei ollutkaan, mutta onneksi nuo riittivät.

Olen asennellut lukkoja vuonna 1989 ollessani YIT:llä kesätöissä kotikunnassani. Asia oli näemmä monimutkaistunut sen jälkeen ja asennuksessa meni useita tunteja. Katkoin naapurilta lainatulla rautasahalla lukkojen ruuveja useaan otteeseen – tuli tehtyä yksi mittavirhekin – ja tuskailin lukkopesän korotuslevyjen oikean määrän kanssa. Kun lopulta tuntien väännön jälkeen sain ensimmäisen pesän kiinni, toinen meni heittämällä noin vartissa.

Harmillisesti toisen lukon suojakuoren kiinnitysruuvin reiän sisäkierre oli mennyt rikki, joten se jäi nyt vain yhden ruuvin varaan. K-Rauta ja Abloy reagoivat asiaan ripeästi ja saan uuden suojakuoren postissa.

Kahvatöitä olisi tarjolla lisääkin, sisäovien kahvat ovat saapuneet ja noudan ne loppuviikosta kotiin ja sieltä aikanaan huvilalle. Toivottavasti niiden asennus ei ole aivan yhtä vaikeaa.

Lopuksi asensimme mustainfrasalamalla varustettuja riistakameroita tarkkailemaan tonttiamme vorojen varalta. Näistä en kerro sen enempää julkisesti, mutta hyvin toimivat. Laitoimme useamman kameravalvonnasta varoittavan tarran sisäänkulkuväylille.

Kohti syksyä

Rakennustoiminta on ollut pari viimeistä kuukautta hiljaisemmassa vaiheessa. Puuteos Nurmi on saanut terassit ja portaat valmiiksi rannassa pieniä viimeistelyjä lukuun ottamatta. Vajaa on tehty heidän pajallaan ja sen pitäisi ilmestyä tontilla ensi torstaina.

Muuten olemme tehneet töitä omin voimin. Viime kuussa kylvetty nurmikko on kasvanut hyvin ja sitä on pitänyt niittääkin jo pari kertaa. Ostimme tätä varten Fiskarsin työnnettävän ruohonleikkurin, joka on varsin sopiva peli tuon kokoiselle nurmikolle.

Kivesimme rannassa hiekkarannan ja järven välisen kaistaleen. Eroosio siirsi vaivalla rantaan tuotua hiekkaa järveen ja sieltä edelleen pois tontiltamme. Ladoin tontilta löytyneitä pikkukiviä hiekkarannan laitaan ja laiturin viereen rakensin vanhoista rantapolun kivistä rappuset. Pari rappua pitää vielä nostaa paikoilleen, niin sitten ollaan oikeassa korossa. Kivet ovat jo hiekalla, mutta niiden nosteluun tarvitaan pari henkeä.

Kuten kuvasta näkyy, Lohjanjärven vesi on harvinaisen matalalla. Kun aloitin kiveämisen kuvan vasemmasta laidasta, alimmat kivet olivat vedenrajassa. Ja silloinkin vesi oli jo matalalla. Toivottavasti vesi nousee talven aikana, ettei tarvitse kiveystä siirtää.

Huvilalla viritin vanhan Amiga 500:n käyttöön. Se on ollut varastossa reilu 20 vuotta, mutta lähti käyntiin ensikokeilulla. Valitettavasti peliohjaimia ei ole, joten pojat ovat pelanneet lähinnä Lemmingsiä – sitä kun voi pelata hiirellä. Nyt etsiskelen vanhaa kovalevyäni ja muita tarvikkeita, että saadaan systeemi samaan iskuun kuin aikoinaan. Vaatehuoneessa odottaa vielä Amiga 4000 vuodelta 1994.

Lisäksi olen hakannut viime vuonna kaadettuja puita klapeiksi. Usean tunnin rehkimisen jälkeen olen saanut aikaiseksi pari heittokuutiota polttopuita, mutta pöllipinon nurkkaan on tullut vain pieni lovi. Tätä puuhaa riittää siis pitkälti talveen.

Asiat etenevät nopeasti

Nyt projektissa on päällä kiihkeä vaihe. Useita sisäpuolen suunnitelmia on viimeistelty, jotta sisätyöt pääsisivät kunnolla käyntiin. Tämä on tarkoittanut paljon päätöksiä minulle ja Sannalle sekä reagointia eteen tulleisiin asioihin.

Sähkösuunnitelman viimeistelyn yhteydessä tuli tarve saada kaiutinkuviot selville ja onneksi suunnittelijamme Ari tiesi hyvän firman (4Business – joka nimestään huolimatta tekee myös yksityiskohteita) ja saimme laadukkaan kaiutin- ja vahvistinratkaisun sovittua muutamassa päivässä.

Kävin työmaalle pitkästä aikaa ja olin todella positiivisesti yllättynyt. Työt olivat edenneet sekä maastossa että huvilalla. Tontin yläpuolen lopullinen muoto alkaa hahmottua. Loppujen puiden kaataminen on auttanut myös. Itse huvilakin on terassin rakentamisen myötä saanut viimeisen rakenteellisen silauksen. Yksityiskohtia toki uupuu paljon, mutta näyttää todelta hyvältä.

Lämpökaivo on porattu ja tällä viikolla huvila saadaan mahdollisesti jo kiinni maalämpöön. Sovin naapurin kanssa ilmassa roikkuvan sähköjohdon upottamisesta maahan, näin saadaan se näköalaa ja töitä häiritsemästä.

Päivä sattui olemaan aurinkoinen – kuten moni muukin päivä tämän vuoden kummallisessa lokakuussa – ja tyyni, joten tunnelma oli idyllinen. Toivottavasti se välittyy myös kuvissa.

Ulkoverhoilu etenee ja liukuovet paikoillaan

Työt jatkuvat huvilallamme ja Arttelipuun miehet ovat olleet kiireisiä. Kävimme viime viikolla hieman puuhailemassa tontilla – tästä alempana – ja saimme ihastella huvilaamme vuorattuna.

Kuten kuvista näkee, ulkomuoto ja tyyli alkavat pikkuhiljaa paljastua. Vaikka itse sanonkin, niin näyttää hyvältä ja juuri siltä, mitä Plusarkkitehtien Janin kanssa lähdettiin tekemään.

Vuorauksen lisäksi liukuovet oli nostettu paikoilleen. Terassi rakennetaan vielä ikkunoiden eteen ja sitten näkymät alkavat olla lopullisella tasollaan.

Olemme edenneet myös muilla rintamilla. Taloon tulee maalämmön mukana jäähdytys ja sitä on sovitettu olemassa olevien rakenteiden sekaan. Samoin sisustus- ja puutarhasuunnitelmat ovat edenneet. Kun ne saadaan lyötyä lukkoon, haemme tarjoukset huvilan viimeistelystä ja jatkamme töitä.

Merkitsimme joku aika sitten kaadettavia puita tontilta ja ne kaadetaan pian maatöiden tieltä. Sen jälkeen puuston pitäisi olla jo melko lähellä lopullista muotoaan – puutarhasuunnitelmassa tulee varmaan lisää istutuksia näkösuojiksi rajoille.

Ja lopuksi muutama sana viikonlopun hommista. Olin omasta mielestäni kaukaa viisaana hakannut halkoja jänisverkkorullasta tehtyihin kehikkoihin, pois rakentamisen tieltä. Paljastui, että olin tehnyt kehikot suoraan jätevesilaitteiden kohdalle.

Vietimme sitten perheen kanssa reilun viisi tuntia yhteistä laatuaikaa ja siirsimme kottikärryllä muutaman heittokuution klapeja, suuren määrän halkomattomia pöllejä ja jonkun verran rankoja toiseen paikkaan. Jäljelle jäi vielä rankoja ja muutama pölli, jotka täytyy käydä siirtämässä lähipäivinä.

Nyt kysyin naapurilta luvan laittaa ne hänen mailleen, jolloin niiden ei pitäisi olla rakentamisen tiellä. Toki ne pitää sieltä pois tuoda, mutta toivottavasti suoraan puuvajaan.

Kunnon kohottamisen kannalta homma oli hyvä, samoin siinä päivettyi kivasti. Muuten olisi voinut olla tekemättäkin, mutta aina ei ole vaihtoehtoja.

Isojen puiden kaatoa ja lomailua

Tasan kaksi viikkoa sitten isäni ja setäni kaatoivat, karsivat ja pölkyttivät kaikki suuret puut tulevan huvilan paikalta. Tämä blogikirjoitus viivästyi, kun urakan jälkeen olin aika lailla poikki ja sitten vietimme viikon Sloveniassa. Nyt olemme taas mökillämme, nauttimassa Suomen suvesta – lämpömittarissa on melkein 30 astetta ja järvivesi on juuri sopivaa pulikoimiseen.

Puusavotassa kaadettiin 14 isoa puuta, suurin osa kuusia ja kolme-neljä koivua. Lisäksi pienempiä puita kaatui useita ja tontti avartui merkittävästi. Samalla saimme viimeisen käytännön esteen töiden aloittamisesta raivattua tieltämme. Nyt on enää suunnittelutöitä ja hallinnollisia kuvioita aloittamisen edessä.

Setäni Aulis on pitkän linjan metsätyömies monien muiden taitojensa ohella ja sen huomasi tehokkuudesta. Saavuimme tontille keskiviikkona ennen kolmea ja viiden nurkilla kaikki isot puut olivat nurin. Kaatuneina täsmälleen siihen suuntaan kuin haluttiinkin. Tyyni sää ja hydraulinen työntövarsi auttoivat kummasti.

Torstai menikin melkein kokonaan puiden karsimiseen ja pöllittämiseen. Kaksi moottorisahaa lauloivat jo ennen aamuseitsemää ja työ oli tehty noin kahdelta. Tuloksena on viisi isoa pöllikasaa, jotka odottavat halkomistaan ja pinoamistaan.

Saman viikon sunnuntaina kävimme Fiskarsissa ostamassa kaikkein suurimman halkaisukirveen ja erillisen halkaisukiilan. Niillä olen kopsutellut parikymmentä pölliä halki – polttopuita on tullut niistä jo reilu puolikas kuutiota. Kun pöllejä on satoja, niin polttopuista ei tule lähitulevaisuudessa pulaa.


Ostimme paikallisesta K-Raudasta myyräverkkoa, josta rakensimme häkin puille. Kolme neljästä tekemästäni pinosta on kaatunut vuosien aikana, joten nyt kokeilemme toista keinoa puiden kuivaamiseen. Ainakin tähän asti verkkohäkki on toiminut loistavasti.

Huomenna meille pitäisi saapua lehtikuusinen laituri Virosta. Hieman jännittää, kun tarkkaa aikaa ei ole saatu vielä sovittua.

Kesäkauden avaus

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökillämme. Talvi ei ollut juurikaan tehnyt tuhojaan, mitä nyt yksi halkopino oli romahtanut.

Ohjelmassa oli kevyt kevätsiivous: mökin ja saunan putsaus, vessan tyhjennys ja halkojen latominen uuteen pinoon. Työn jälkeen rentouduimme saunassa ja paistamalla makkaraa ja nakkeja grillissä. Pojat kävivät uimassa ja Seelakin kasteli hieman jalkojaan. Laiturin puute hankaloittaa uintitoimia, joten sille pitää tehdä jotakin pikaisesti.


En selkeästi osaa pinota puita kunnolla rinnetontille, koska joka kevät olen yhden pinon pinonnut uudestaan. Viime vuoden lopulla tehty pino on tosin edelleen pystyssä — tein sen pohjat vatupassin kanssa…