Vuoden 2018 kuvat

Kuten tuli jo aiemmin huomattua, en ole ehtinyt oikein ottamaan kuvia huvilaprojektista viimeisen vuoden aikana. Olemme kuitenkin edenneet projektissa varsin mukavasti, joten tässä kuvakooste tilanteesta viikko ennen juhannusta.

Sauna on ollut kylpykunnossa jo vuoden verran ja nyt saunatupakin on saatu asuttavaan kuntoon.

Kuvista uupuu vielä tuvan keittiö, joka asennettiin tiistaina juuri ennen juhannusta. Pitää yrittää ottaa siitäkin kuva, kun huomenna taas menemme huvilalle aloittamaan kesälomaamme.

Vaja on palvellut meitä jo parin vuoden verran. Siinä on puuliiteri, varasto ja kompostoiva WC – jota käytämme myös biojätteen kompostointiin.

Vajan eteen kylvimme nurmikon, joka on ollut poikien suosikkipaikka. Ostimme siihen ison jalkapallomaalin pihapelejä varten. Kohta nurmikkoa reunustavat pensaat alkavat olla jo ihan oikea este pallolle. Sitä ennen pallo haetaan noin vartin välein järvestä.

Saunan vieressä oleva kesäkeittiö on tällä haavaa eniten kesken. Kunhan se saadaan rapattua, saamme ulkotakan käyttöön. Aikanaan aukko suljetaan rullaovella ja sisälle tulee grilli ja apupöytiä ruoanlaittoa varten. Vesi saadaan saunatuvasta.

Ulkokalusteiksi ostimme K-Raudan Cello-sarjasta komposiittipintaisia ja metallirunkoisia pöytiä ja penkkejä. Pöytiä on kaikkiaan neljä ja penkkejä kahdeksan, puolet yläterassilla ja puolet alhaalla.

Näin voimme tarvittaessa siirrellä kalusteita terassilta toiselle, jos pitäisi ruokkia iso porukka. Yhden pöytäryhmän ympärille menee mukavasti kahdeksan henkeä ja ahtamalla kaksitoista, joten ihan heti noita ei onneksi tarvitse kuljetella.

Juhannuksen jälkeen sähkömies kävi asentamassa muutaman lampun huvilaan ja puuttuvat peitekannet. Samoin rantasaunaan on saatu putkityöt tehtyä. Huomenna nähdään, miltä ne näyttävät.

Yritän saada nyt jatkossa kuvia vähän useammin, kun on valmista pintaa ja yksityiskohtia esiteltäväksi.

Vaja valmis

Lokakuussa on pidetty vain pientä liekkiä rakennustyössä, suurin osa asioista on jo hyvässä hapessa.

Yksi isompi tapahtuma kuuhun mahtuu: saimme nimittäin vajan. Se rakennettiin Puuteos Nurmen verstaalla ja tuotiin nosturilla suoraan paikalleen. Vajassa on muutaman neliön puuliiteri, melkein yhtä iso varasto ja pieni ulkohuussi – jota luultavasti käytämme lähinnä biojätteen kompostointiin.

Vanhempani olivat käymässä lasten syyslomalla ja isäni avustuksella siirsimme yhden ulkopinon liiteriin, jonne tuli kaikkinensa kolme korkeaa puupinoa. Katon alla on ainakin parin vuoden polttopuut ja ulkona vielä muutamaksi vuodeksi päälle.

Tonttimme yksi kulma siivoutui mukavasti puupinon kadotessa. Sinne jäi toki vielä rankakasa sahattavaksi ja pilkottavaksi, eli puuhaa on tarjolla talvipäiviksi.

Täytimme ulkovaraston siivoamalla huvilan terassin alusen, jonne olimme tavarat varastoineet edellisen ulkovaraston lähdettyä kierrätykseen. Saimme huvilan talvikuntoon, eli kaikki tavara on säältä suojattuna ja lukkojen takana.

Lukoista puheen ollen, vietin syysloman lauantain ulkotöissä asennellen kahta Abloyn lukkoa. Meillä kävi hyvä tuuri, saimme ostettua kaksi lukkopesää Lohjan K-Raudasta ja kolmet kahvat Lohjan Lukkopalvelusta, jossa myös lukot sarjoitettiin muiden lukkojen kanssa samaan sarjaan. Enempää tavaraa noissa liikkeissä ei ollutkaan, mutta onneksi nuo riittivät.

Olen asennellut lukkoja vuonna 1989 ollessani YIT:llä kesätöissä kotikunnassani. Asia oli näemmä monimutkaistunut sen jälkeen ja asennuksessa meni useita tunteja. Katkoin naapurilta lainatulla rautasahalla lukkojen ruuveja useaan otteeseen – tuli tehtyä yksi mittavirhekin – ja tuskailin lukkopesän korotuslevyjen oikean määrän kanssa. Kun lopulta tuntien väännön jälkeen sain ensimmäisen pesän kiinni, toinen meni heittämällä noin vartissa.

Harmillisesti toisen lukon suojakuoren kiinnitysruuvin reiän sisäkierre oli mennyt rikki, joten se jäi nyt vain yhden ruuvin varaan. K-Rauta ja Abloy reagoivat asiaan ripeästi ja saan uuden suojakuoren postissa.

Kahvatöitä olisi tarjolla lisääkin, sisäovien kahvat ovat saapuneet ja noudan ne loppuviikosta kotiin ja sieltä aikanaan huvilalle. Toivottavasti niiden asennus ei ole aivan yhtä vaikeaa.

Lopuksi asensimme mustainfrasalamalla varustettuja riistakameroita tarkkailemaan tonttiamme vorojen varalta. Näistä en kerro sen enempää julkisesti, mutta hyvin toimivat. Laitoimme useamman kameravalvonnasta varoittavan tarran sisäänkulkuväylille.

Isojen puiden kaatoa ja lomailua

Tasan kaksi viikkoa sitten isäni ja setäni kaatoivat, karsivat ja pölkyttivät kaikki suuret puut tulevan huvilan paikalta. Tämä blogikirjoitus viivästyi, kun urakan jälkeen olin aika lailla poikki ja sitten vietimme viikon Sloveniassa. Nyt olemme taas mökillämme, nauttimassa Suomen suvesta – lämpömittarissa on melkein 30 astetta ja järvivesi on juuri sopivaa pulikoimiseen.

Puusavotassa kaadettiin 14 isoa puuta, suurin osa kuusia ja kolme-neljä koivua. Lisäksi pienempiä puita kaatui useita ja tontti avartui merkittävästi. Samalla saimme viimeisen käytännön esteen töiden aloittamisesta raivattua tieltämme. Nyt on enää suunnittelutöitä ja hallinnollisia kuvioita aloittamisen edessä.

Setäni Aulis on pitkän linjan metsätyömies monien muiden taitojensa ohella ja sen huomasi tehokkuudesta. Saavuimme tontille keskiviikkona ennen kolmea ja viiden nurkilla kaikki isot puut olivat nurin. Kaatuneina täsmälleen siihen suuntaan kuin haluttiinkin. Tyyni sää ja hydraulinen työntövarsi auttoivat kummasti.

Torstai menikin melkein kokonaan puiden karsimiseen ja pöllittämiseen. Kaksi moottorisahaa lauloivat jo ennen aamuseitsemää ja työ oli tehty noin kahdelta. Tuloksena on viisi isoa pöllikasaa, jotka odottavat halkomistaan ja pinoamistaan.

Saman viikon sunnuntaina kävimme Fiskarsissa ostamassa kaikkein suurimman halkaisukirveen ja erillisen halkaisukiilan. Niillä olen kopsutellut parikymmentä pölliä halki – polttopuita on tullut niistä jo reilu puolikas kuutiota. Kun pöllejä on satoja, niin polttopuista ei tule lähitulevaisuudessa pulaa.


Ostimme paikallisesta K-Raudasta myyräverkkoa, josta rakensimme häkin puille. Kolme neljästä tekemästäni pinosta on kaatunut vuosien aikana, joten nyt kokeilemme toista keinoa puiden kuivaamiseen. Ainakin tähän asti verkkohäkki on toiminut loistavasti.

Huomenna meille pitäisi saapua lehtikuusinen laituri Virosta. Hieman jännittää, kun tarkkaa aikaa ei ole saatu vielä sovittua.

Metsän raivausta ja halkoja

Vietimme vanhempieni kanssa mökillä työntäyteiset kolme päivää viime viikon alussa. Tehtävänä oli raivata tonttia, jotta voisimme aloittaa suunnittelun elokuussa.

Menin isän ja Aapon kanssa mökille jo sunnuntai-iltana suunnittelemaan töitä ja saunomaan. Maanantaina aamulla saha alkoi laulamaan heti aamupalan jälkeen ja kaadoimme puita rannasta lähtien mökin eteläpuolelta. Homma sujui aluksi kuin rasvattu, mutta sitten muutama puu jäi kiinni toistensa latvuksiin ja jouduimme tekemään melko ison työn saadaksemme ne irti. Tahti ymmärrettävästi hidastui.

Iltapäivään mennessä puut oli kaadettu rannalta mökille ja siirryimme tekemään klapeja. Tässä työssä menikin sitten koko ilta ja myös tiistaipäivä.

Tiistaina isä paikkasi mökin mukana tulleen veneen — siinä oli pieni halkeama, josta sadevesi pääsi ponttoonin sisään. Itse haloin klapeja melkein koko päivän isän sahatessa ja Sannan ja äidin pinotessa niitä. Haavat, pihlajat ja koivut halkesivat oikein nätisti, mutta kuusipöllejä sain piestä tosissani. Välityönä kaadoimme muutaman kuusen keittiön ikkunan takaa ja nyt luonnonvaloa riittää hellahommiin pitkälle iltaan.

Illalla puut olivat halottu ja koko kroppa oli kuin tulessa. Klapeja on noin 16 pinometriä eli viitisen mottia. Niillä lämmittää saunaa muutaman vuoden.

Pojat keräsivät kuusen oksia ja vuorasivat niillä aloittamaani laavutyylistä majaa. Vaikka majaan tehtiin toinenkin puoli, havuja jäi yli odottamaan syksyä ja risukasojen polttoa.

Keskiviikkona jatkoimme puiden kaatamista mökin takapuolelta. Nyt jätimme puut pilkkomatta ja keräsimme rangat kasoihin. Koivut saivat jäädä pystyyn, ne kun lahoavat helposti rankoina.

Tontti avartui kummasti ja jäljelle jäi muutamia vesurilla kaadettavia vesakoita. Appivanhemmilla olisi ylimääräinen raivaussahakin, mutta se on Taivalkoskella ja siksi tarttunen vesuriin viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

Keskiviikon lopuksi isä asensi vajasta löydetyn ja Polvijärvellä huolletun perämoottorin veneeseen ja kävimme testaamassa värkin toimintaa. Pienten alkuhäslinkien jälkeen kone kävi hyvin ja antoi hyvän vauhdin. Tuli samalla nähtyä tontti myös järveltä käsin.

Täytyy nostaa hattua koneen korjaajalle. Jos olisin tiennyt, että Monarkien valmistus on lopetettu vuonna 1974, moottori olisi varmaan päätynyt jätteisiin. Varaosiakaan ei siihen enää saa, mutta uusi kaasuttajan kalvo oli tehty käsityönä asiaa varten ostetusta kumipalasta. Isä oli ostanut myös letkun, polttoainetankin ja liittimiä, joiden hinta jäi kysymättä. Asiaan pitää vielä palata.

Kaivon kunnostus, hiiret ja puupino

Kävin tänään syksyisessä kelissä mökillä. Olin sovinut tapaamisen Vesihuolto Eerolan asiantuntijan kanssa. Tarkoituksena on kunnostaa kaivo poistamalla pohjaliete, saumaamalla renkaiden saumat uudestaan ja lopuksi asentamalla sähköpumppu. Käynti oli erittäin mutkaton ja selkeä, tarjouksen pitäisi tulla erikseen postissa. Kaikkiin kysymyksiini löytyi vastaus, tältä pohjalta Eerola vaikuttaa hyvältä firmalta.

Samassa yhteydessä vein mökkiin muutaman myrkkyrasian hiirille. Olin nähnyt siimahäntiä pari kertaa portaiden alla olevassa halkovarastossa, jossa niillä lienee pesä. Ostin ”hiiribaarit” Lohjan K-Raudasta ja asettelin ne mahdollisille kulkureiteille. Myrkky on sellaista mallia, että hiiri tuntee kasvavaa tarvetta juoda ja etsiytyy kuolemaan veden ääreen. Eli raatojen ei pitäisi haista mökin rakenteissa.

Hieno puupinomme vajan takana oli kaatunut. Vika lienee pinoajissa eli lähinnä allekirjoittaneessa. Vietin urheilullisen parikymmentä minuuttia vajan takana ja pino oli kuin uusi. Hieman seuraava vierailu tosin jännittää, aika nopeasti puut nakkelin takaisin pinoon.