Vaja valmis

Lokakuussa on pidetty vain pientä liekkiä rakennustyössä, suurin osa asioista on jo hyvässä hapessa.

Yksi isompi tapahtuma kuuhun mahtuu: saimme nimittäin vajan. Se rakennettiin Puuteos Nurmen verstaalla ja tuotiin nosturilla suoraan paikalleen. Vajassa on muutaman neliön puuliiteri, melkein yhtä iso varasto ja pieni ulkohuussi – jota luultavasti käytämme lähinnä biojätteen kompostointiin.

Vanhempani olivat käymässä lasten syyslomalla ja isäni avustuksella siirsimme yhden ulkopinon liiteriin, jonne tuli kaikkinensa kolme korkeaa puupinoa. Katon alla on ainakin parin vuoden polttopuut ja ulkona vielä muutamaksi vuodeksi päälle.

Tonttimme yksi kulma siivoutui mukavasti puupinon kadotessa. Sinne jäi toki vielä rankakasa sahattavaksi ja pilkottavaksi, eli puuhaa on tarjolla talvipäiviksi.

Täytimme ulkovaraston siivoamalla huvilan terassin alusen, jonne olimme tavarat varastoineet edellisen ulkovaraston lähdettyä kierrätykseen. Saimme huvilan talvikuntoon, eli kaikki tavara on säältä suojattuna ja lukkojen takana.

Lukoista puheen ollen, vietin syysloman lauantain ulkotöissä asennellen kahta Abloyn lukkoa. Meillä kävi hyvä tuuri, saimme ostettua kaksi lukkopesää Lohjan K-Raudasta ja kolmet kahvat Lohjan Lukkopalvelusta, jossa myös lukot sarjoitettiin muiden lukkojen kanssa samaan sarjaan. Enempää tavaraa noissa liikkeissä ei ollutkaan, mutta onneksi nuo riittivät.

Olen asennellut lukkoja vuonna 1989 ollessani YIT:llä kesätöissä kotikunnassani. Asia oli näemmä monimutkaistunut sen jälkeen ja asennuksessa meni useita tunteja. Katkoin naapurilta lainatulla rautasahalla lukkojen ruuveja useaan otteeseen – tuli tehtyä yksi mittavirhekin – ja tuskailin lukkopesän korotuslevyjen oikean määrän kanssa. Kun lopulta tuntien väännön jälkeen sain ensimmäisen pesän kiinni, toinen meni heittämällä noin vartissa.

Harmillisesti toisen lukon suojakuoren kiinnitysruuvin reiän sisäkierre oli mennyt rikki, joten se jäi nyt vain yhden ruuvin varaan. K-Rauta ja Abloy reagoivat asiaan ripeästi ja saan uuden suojakuoren postissa.

Kahvatöitä olisi tarjolla lisääkin, sisäovien kahvat ovat saapuneet ja noudan ne loppuviikosta kotiin ja sieltä aikanaan huvilalle. Toivottavasti niiden asennus ei ole aivan yhtä vaikeaa.

Lopuksi asensimme mustainfrasalamalla varustettuja riistakameroita tarkkailemaan tonttiamme vorojen varalta. Näistä en kerro sen enempää julkisesti, mutta hyvin toimivat. Laitoimme useamman kameravalvonnasta varoittavan tarran sisäänkulkuväylille.

Kesäkauden avaus

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökillämme. Talvi ei ollut juurikaan tehnyt tuhojaan, mitä nyt yksi halkopino oli romahtanut.

Ohjelmassa oli kevyt kevätsiivous: mökin ja saunan putsaus, vessan tyhjennys ja halkojen latominen uuteen pinoon. Työn jälkeen rentouduimme saunassa ja paistamalla makkaraa ja nakkeja grillissä. Pojat kävivät uimassa ja Seelakin kasteli hieman jalkojaan. Laiturin puute hankaloittaa uintitoimia, joten sille pitää tehdä jotakin pikaisesti.


En selkeästi osaa pinota puita kunnolla rinnetontille, koska joka kevät olen yhden pinon pinonnut uudestaan. Viime vuoden lopulla tehty pino on tosin edelleen pystyssä — tein sen pohjat vatupassin kanssa…

Vajan nosto

Tänään saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun ulkovaja ja sen sisällä oleva puucee nostettiin uusille jaloille. Nostossa käytettiin apuna hydraulitunkkia ja kolmea tontilta kaadettua puuta. Kaksi puista oli parruina vajan alla ja kolmannesta pilkottiin tukipölkkyjä aina tarpeen mukaan. Alimpana ollutta kulmaa nostettiin melkein puoli metriä, joten puuhaa riitti aamusta pitkälle iltapäivään.

Nostoväkenä toimi allekirjoittanut ja isäni. Aikaisempaa kokemusta vastaavasta on 80-luvun loppupuolelta, kun vanhempieni kesäpaikassa laajennettiin aittaa ja sitä siirreltiin tunkkien kanssa.

Vaja on nyt suorassa pohjastaan, mutta rungon vääntymisen takia se on pohjapiirustukseltaan lievä suunnikas. Samoin seinät vinksottavat hieman, mutta se saa luvan välttää muutaman seuraavan vuoden ajan.

Pari viikkoa aiemmin ostettu Biolanin kompostoiva käymälä asennettiin samalla. Vanhasta vessasta purettiin istuinosa kokonaan, tehtiin riittävä reikä lattiaan ja nostettiin uusi käymälä vajan vanhojen betonianturoiden ja kestopuukehikon päälle. Ratkaisu ei ole kaunein mahdollinen, mutta on jo saanut hyvät arvostelut käyttäjiltään.

Asennuksen lopuksi sahasin tuuletusputkelle reiän kattoon. Yllätyksekseni se meni kerralla oikein. Putken päähän piti viedä vielä hattu, joten kiipesin vajan katolle vanhaa lankkuportaikkoa pitkin. Vajasta löytyneellä huopapalalla saatiin reikä siistittyä. Edellisen remontin silikoni oli mennyt vanhaksi, joten tiivistys on vielä edessä. Samalla tuli kattokin lakaistua.

Olemme olleet muutenkin aktiivisia. Teimme autolle kääntöpaikan kaatamalla tien vieressä kasvaneet lehtipuut, samalla tuli neljännesmotti polttopuita halottavaksi. Mökkiin asensin rullaverhot, nyt ei aamuaurinko enää herätä seitsemältä. Isä levensi väylää kaislikossa ja minä mätin kaislat maihin.

Internet-yhteydessä pääsin mukavasti eteenpäin. Ostin DNA:n prepaid-yhteyden testaamista varten ja se toimii 3G-verkossa. Yhteysnopeus oli 0.5 megabittiä molempiin suuntiin riippumatta suunta-antennin suunnasta ja kentän voimakkuudesta. Surffaus sujuu varsin hyvin. Luulen, että yhteysnopeutta rajoitetaan verkon suunnasta. Pitää piipahtaa Lohjalla DNA-kauppaan ja hankkia nopeampia yhteys, ehkäpä nopeus nousee vielä. Tämäkin helpotti oloa Elisan yhteyden säätämisen jälkeen.

Uni on tullut helposti kovien työpäivien jälkeen.

Yö mökillä

Valmistauduimme ensimmäiseen mökkiyöhömme huolella. Auto oli tavaraa täynnä kattoon saakka. Mökillä purkuun meni hetki, varsinkin kun kaapit ovat vielä osittain siivoamatta ja kaikki tavara piti kantaa tupaan. Onneksi siinä on riittävästi kokoa, ettei mene koko aika tavaroiden väistelyssä.

Traktorin peräkärry oli luvatusti paikoillaan ja aloitin mökin alusen tyhjennyksellä. Kaikki edellisenä viikonloppuna kantamani tavarat piti kantaa vielä kärryyn. Lisäksi kannoin tavaraa jonkun verran mökistä ja sen ympäristöstä. Kärry täyttyi laitojaan myöten ja vaja oli vielä tyhjentämättä.

Tässä vaiheessa päätimme, että minun lienee parasta mennä hakemaan kompostikäymälä Aapon kanssa läheiseltä Hankkijalta. Matkalla soitin kärryn toimittaneelle perikunnan jäsenelle ja hän lupasi käydä tyhjentämässä sen. Hankkijalta ostettiin käymälän lisäksi saavi saunaan ja muutamia tarvikkeita. Samalla sain vihjeen pajasta, jossa voisi käydä tahkoamassa kirveen taas priimakuntoon.

Kärry oli tyhjä ja samalla paikalla. Olimme olleet poissa vain noin reilun tunnin. Täytyy nostaa hattua hienosta toiminnasta!

Tyhjensin seuraavaksi vajan. Pojista oli yllättävän paljon apua, he heittelivät pienempää tavaraa kärryyn ja Aapo piteli jätesäkkien suita. Tekivät töitä melkein tunnin ilman nurinaa. Vajan tyhjennys täyttikin kärryn kukkuroilleen. Siellä oli rojua poikineen. Kaikki paitsi perämoottori tarvikkeineen ja muutamat naulalaatikot päätyivät lavalle. Sitten tyhjensin saunan alla olevan puuvaraston ja kannoimme Sannan kanssa pari isompaa tavaraa puutarhasta. Kaikki saatiin onneksi mahtumaan kärryyn.

Olin urakan jälkeen todella likainen ja sauna tuntui hyvältä. Sanna oli saanut urakkani aikana mökin siivottua ja tavarat pitkälti paikoilleen. Saatuamme pojat nukkumaan viritin vielä ostamaani suunta-antennia. Sain sillä yhteysnopeudun kymmenkertaistumaan edge-verkkoon. Nyt nopeus on 200 kilobittiä sekunnissa. Sillä tulee toimeen pakkoraossa, mutta käytännössä sen varaan ei voi heittäytyä tekemään töitä. Päätin ottaa aikalisän asiassa.

Sunnuntaina aamuaurinko herätti meidät seitsemältä paistamalla silmiin. Jatkoimme puuhasteluamme siitä, mihin jäimme lauantaina. Raivasin hieman lisää pusikkoa rannasta, lähinnä kaivon ympäriltä.

Pojat keräsivät mustikoita, saivatkin niitä muutaman kappaleen omalla poimurillaan. Emme ole aikuisten mallia vielä ostaneet, ehkä ensi kesänä ehtisi marjaankin.

Lounaan jälkeen lähdimme kotiin, huomenna on lähtö Legolandiin ja matkalaukut ovat vielä pakkaamatta. Mökkitöihin tulee viikon tauko, jonka jälkeen palaan poikien ja vanhempieni kanssa nostamaan vajaa. Sanna on työmatkalla. Edessä on siis mielenkiintoisia viikkoja.

Ensimmäinen viikonloppu

Vietimme ensimmäisen viikonlopun uusvanhalla mökillämme. Ohjelmassa oli raivausta sisällä ja ulkona, molempina päivinä paiskottiin noin normaalin työpäivän verran. Mökkiä ei saatu vielä aivan yövyttävään tai saunottavaan kuntoon — lähellä kuitenkin ollaan ja asiaan palataan ensi viikonloppuna.

Tyhjensimme mökin sisältä kaikesta ylimääräisestä. Kannoin tavaraa puoli päivää ulos mökistä odottamaan roskalavaa, jonka myyjät lupasivat järjestää. Ensi viikonloppuna paikalle tuleekin traktorin peräkärry, joka luvattiin tyhjentää niin useasti kuin on tarvetta.

Sanna siivosi mökin sisältä ja minä raivasin pusikkoa ulkona. Pääsin käyttämään sekä viikatetta että vesuria, olo oli varsin nostalginen — käyttelin näitä enemmän teininä vanhempieni mökillä. Tontilla on paljon puuta, se on kasvamassa umpeen haapaa, leppää ja pihlajaa. Moottorisahaa pitää näyttää lähitulevaisuudessa. Uuden kirveeni löin kertaalleen kiveen, terän ylälaidassa on parin sentin lommo. Tämä harmitti melkein koko lauantain.

Mökki oli odotettua paremmassa siivossa, edellinen omistaja vaikuttaa olleen siisti asuja. Jääkaappi lähti käyntiin ja kylmeni, kaapeista löytyi kokonainen setti astioita. Kalusteetkin ovat hyvässä kunnossa lukuunottamatta yhtä laveria, joka oli hapertunut ja piti purkaa ennen kantamista ulos. Suuren osan kalusteista säästämme, mutta kaikki tekstiilit, patjat ja vuodevaatteet pitää hävittää.

Pari pulmakulmaakin löytyi. Puucee on vajassa, jonka yksi kulma on repsahtanut tolpan antaessa periksi. Vessassa käynti ei ole kovin miellyttävää, kun pitää koko ajan pelätä talon romahtavan rinnettä alas ja järveen. Sovin isäni kanssa, että nostamme sen kahteen pekkaan tulevina viikkoina suoraan ja teemme uudet tolpat. Sitä ennen vessan kaltevuutta täytyy vain sietää.

Laituri on toinen ongelma. Se on osittain lahonnut ja varsin epämiellyttävän näköinen. Ehkä siitä saa vielä toimivan, pitää tutustua asiaan tarkemmin. Myyjät kertoivat ponttoonien olevan ehjiä, joten jonkunlaista toivoa on.

Kaivon vedenlaadusta ei ole kenelläkään mitään tietoa. Jos sinne pääsee pintavettä, se voi olla juomakelvotonta. Väriltään se on kellertävää, joten suhtaudumme siihen terveellä epäluulolla. Lohjalta löytyy lähin vesilaboratorio, jonne pitää jossakin välissä kiikuttaa vesinäyte.

Yksi selkeä pettymyskin mahtui joukkoon. Tietoteknisellä alalla työni on pitkälti Internet-vetoista ja haluan saada hyvän yhteyden myös mökillä, jospa siellä vaikka voisi joskus tehdä etätöitä luonnon helmasta. Elisan liittymäni antoi nopeudeksi kaksi kilotavua sekunnissa, millä ei surffata verkossa tai edes lueta sähköposteja. Pitää miettiä ratkaisua tähän, suunta-antenni mokkulassa voisi auttaa — nyt kokeilin yhteyttä pelkästään kännykällä.