Pieni savotanpoikanen ja mökki talvikuntoon

Huhkin eilen ja tänään isäni kanssa tontilla, raivasimme paljon roskapuuta joko rankakasoihin tai klapipinoihin.

Otin perjantain vapaata ja keskityimme koko päivän klapisavottaan. Matkalla mökille ostin Fiskarsin keskikokoisen halkaisukirveen. Erinomainen värkki, voin suositella varauksetta kaikille. Isommat pihlaja- ja koivupöllit olivat pienemmille kirveille isohko haaste, mutta tällä ne halkeavat kertakopsautuksella. Voimaa täytyy tosin säädellä, koska helposti kirves uppoaa voimalla vielä halkaisupölkkyyn ja meinaa halkaista senkin.

Isä käytteli moottorisahaa ja minä raivasin puita ja haloin klapeja. Perjantain aikana kaadoimme kaikki puut tontin itälaidalta ja järvimaisema avautui aivan erilaisena kuin aiemmin.

Ennen poislähtöämme kannoimme mökistä tavaraa autoon Sannan ohjeiden mukaan.

Tänään kävimme aamulla jääkiekkoharjoituksissa poikien ja isovanhempien kanssa. Varhaisen lounaan jälkeen lähdimme taas mökille. Ohjelmassa oli lisää puiden kaatoa ja nyt myös roskien polttoa. Olin kerännyt kaikkea ylimääräistä roinaa pitkin kesää vajan taakse isoon kekoon.

Vajasta löytyi entisen omistajan jäljiltä perämoottorin polttoainesäiliö, jossa oli vielä bensaa jäljellä. Kaadoimme sitä risujen sekaan ja yritin sytyttää kasaa. Tulitikkuja tuhraantui monia, ne sammuivat tippuessaan bensalla kasteltujen risujen sekaan. Lopulta meinasin polttaa kulmakarvani, kun sain yhden palavan tikun bensahuurujen sekaan.

Bensaa piti heittää muutama kerta liekkeihin, jotta puu syttyi kunnolla. Lisäsin tuleen eilen kaadetun kuusen havuja, jotka paloivatkin iloisesti. Lopulta kuumuutta oli tarpeeksi ja tuore puu syttyi tuleen.

Pian sytytyksen jälkeen Sanna tuli poikien ja äitini kanssa paikalle. Pojille kokko oli suuri ihmetys ja onneksi he osasivat luonnostaan pysyä kauempana. Kannoimme kaadettujen puiden karsittuja oksia tuleen koko perhe ja samalla kaadoimme muutamia hajapuita sieltä täältä.

Iltapäivällä vanhempani jatkoivat matkaansa siskoni luokse ja me jäimme valvomaan tulta. Siirtelin kasan reunoja talikolla hiilloksen päälle ja haloin välillä koivuklapeja — ne kuulemma lahoavat nopeasti, jos niitä ei halkaise. Klapeja olikin yllättävän paljon ja niitä sai hakata tosissaan. Sanna tyhjensi mökin lopusta tavarasta ja kannoin tavarat autoon. Muistimme laskea vedet kiukaan vesisäiliöstä ja saunan saavin vedellä sammutimme kytevän hiilloksen. Alkava tihkusade hoiti loput ja uskalsimme lähteä matkaan.