Isänpäivä huvilalla
Vietimme isänpäivää huvilallamme. Tarkoitus oli juhlistaa jo äitienpäivää, mutta käyttöönotto viivästyi valitettavasti viikolla. Mutta nyt pidettiin ensimmäinen perhejuhla saaressa. Lapsilta oli hienot kortit ja sain hyviä kirjoja sekä lakritsijoulukalenterin lahjaksi. Joulukuun alkua tässä odotellaan vesi kielellä.
Isänpäivän aikoina etelässä oli mukavasti lunta maassa ja järvet jäässä. Nythän sää on taas kovin syksyinen, mutta toivottavasti saataisiin kuluvan vuoden puolella pysyvä lumi maahan. Tarkoituksenamme on viettää joulu huvilalla ja kieltämättä valkea maa näyttää paljon mukavammalta pimeänä vuodenaikana.
Asensin lauantaina sisäovien kahvat, jotka kävin hakemassa Innosta. Lukkojen peitelevyjen kiinnikkeissä oli vääränlaiset reiät, joten ne jäivät asentamatta ja sain alkuviikosta kirjeessä Innosta uudet kiinnikkeet. Kahvat toimivat hyvin ja olivat sangen helpot asentaa. Kokosin myös viimeiset vaatehuoneen vetolaatikot ja asensin hyllyt komeroon. Nyt saimme tavarat lopulliseen järjestykseen.
Kylpyhuoneen lattia tuntuu viileältä. Säädin lattialämmityksen kiertonopeutta internetistä löytämieni ohjeiden mukaan, mutta lattia on edelleen viileä. Petrin kanssa sovin, että maalämpöasentajat käyvät säätämässä lämmitystä.
Edellisessä postauksessa mainittu lukko-ongelma korjautui. Sain Abloylta uuden kuoren ja laitoin sen kiinni. Yksi ruuvi piti katkaista. En löytänyt kodistamme rautasahaani – sellaisen kuitenkin omistan – joten lainasin poikien pakista pienen sahan, joka oli tullut jonkun lasten työkalusetin mukana. Ihmettelin sitten sahatessani, että ei oikein pure. Tarkempi tutkiskelu osoitti, että terästä oli hävinnyt kaikki hampaat parin minuutin sahauksella. Onneksi toisesta pakista löytyi vastaava saha hieman paremmalla terällä. Sain ruuvin poikki ja terään jäi vielä ihan pienet nystyt.
Tätä isompi työmaa oli köyttää laiturin kelluva osa kiinni rannassa kasvavaan koivuun. Viime vuonna jäät väänsivät laiturin maatuen paikoiltaan ja nyt ajattelin välttää tämän ongelman irroittamalla kelluvan ja kiinteän osan toisistaan. Ostimme tätä varten kuormausliinan ja köyttä Lohjan K-Raudasta. Molemmat pisimpiä, mitä kaupasta löytyi. Koivu olikin kuitenkin kauempana kuin ajattelin ja saimme miettiä Sannan kanssa pitempäänkin, kuinka liina ja köysi riittävät. Lopulta ylimääräistä pituutta jäi yli puoli metriä, eli ei tehnyt edes tiukkaa…
Liinakiinnityksen jälkeen irrotimme laiturista saranat ja tiputimme kelluvan osan alas. Tosin se jäi jumiin maatukeen ja teimme vartin töitä sen irrottamiseksi. Sitten laituria piti vielä kääntää, että se ei iskisi maatukeen. Kävin hakkaamassa jäät irti laiturista ja kampesimme sitä parikymmentä senttiä kerrallaan, kunnes se lepäsi oikeassa paikassa. Toivottavasti vastakkainen suunta onnistuu helpommin – se tosin tehdään vasta jäiden lähdön jälkeen.
Lapset laskivat päivän pulkalla. Vaikka laskee polkua pitkin, niin pulkka ehtii kiihtyä melko kovaan vauhtiin. Rannassa piti olla tarkkana, että kukaan ei päätynyt jäälle. Kylmä kylpy olisi ollut ikävä loppu mäenlaskulle. Jos talvella on kunnon jäät ja muutama kymmenen senttiä lunta, niin rinteeseen saa huiman mäen.