Loman vietto Lohjalla

Kesälomastamme on nyt viimeinen viikko menossa. Olemme viettäneet suurimman osan siitä huvilallamme Lohjalla – ensimmäinen viikko meni Helsinki Cupissa, mutta siitä asti olemme asuneet saaressa.

Ennen lomamme alkua sähkömies oli käynyt asentamassa ulkovalot saunalle, kesäkeittiölle ja poluille. Muutama valo poluilta uupuu vielä, mutta asiaan palataan varmaankin elokuussa.

Lisäksi tilasin puuttuvat ulkovalot, kolme baarituolia huvilalle ja kolme betonista jakkaraa ulkotakan eteen. Näistä jakkarat saapuivat melkein samoin tein, muita vielä odotellaan.

Kesäkeittiön ovi naarmuuntui otsalaudan asennuksessa, ruuvien kannat raapivat ikävät vaot säleisiin. Asiaa on nyt selvitelty liukuoven toimittajan Mesvacin kanssa ja lisäksi otsalaudan asentanut firma on ollut erittäin myötämielinen ja avulias. On mukava olla tällaisten firmojen asiakkaana.

Omalta osaltamme olemme keskittyneet hoitamaan vielä auki olevia asioita. Monta vuotta jatkunut puusavottamme saatiin viimeinkin päätökseen, eli nyt kaikki puut on sahattu, halottu ja pinottu. Pinoja syntyikin kaikkinensa viisitoista, eli puita on vuosiksi eteenpäin. Samalla tontti siistiytyi, kun puut ovat jämptisti pinoissa. Ne tulisi vielä peittää ennen talvea.

Saunan edustan kiveäminen edistyi ja teimme samoilla kivillä myös rantaan siistin kaistaleen. Samassa yhteydessä teimme kahdet kiviportaat rantaterassilta järveen. Osassa kivisäkeistä oli paljon hiekkaa ja muuta sälää, joten saimme vielä yhden säkin reklamoimalla asiasta. Tosin vielä kolme säkkiä pitäisi tilata, että saataisiin kaikki alueet siistiksi.

Rantasaunan tuuletusikkuna on suoraan lasten jalkapallomaalin takana. Läheltä piti -laukaus herätti tilanteeseen ja nikkaroin ikkunaan puisen ristikon.

Kesäkeittiöön saatiin sähköt ja nyt siivosimme sen. Liukuovikin saatiin toimimaan avaimella. Tilaan oli nosteltu viimeisen vuoden aikana kaikenlaista pois tieltä ja nyt osa lahjoitettiin muille mökkiläisille, osa kannettiin roskiin ja osa otettiin hyötykäyttöön. Kokosimme kolmipolttimoisen grillin kesäkeittiön nurkkaan ja siirsimme vanhasta mökistä peräisin olleen valurautahellan odottamaan teräsharjaa ja liesimustakäsittelyä.

Nuohooja kävi ensimmäisen kerran ja totesi savupiippujen ja tulisijojen olevan hyvässä kunnossa. Ulkotakassa hän näki ongelmia vedon suhteen ja niitä pitää puida syyskesästä rakennuttajan kanssa.

Portin asentaminen oli hävittänyt tonttinumeromme. Päätin asentaa kestävämmän – edellinen oli puukyltissä ollut tarra – ja tilasin hienot numerot Biltemasta ja ruuvasin ne itse tekemääni mustaan taustaan. Nyt ei ole epäselvää, että mistä meille käännytään.

Sanna tilasi metalliset puolapuut ja kun lopulta saimme kaikki tarvittavat osat, niin laitoimme ne ulkoseinään kiinni. Hieman alussa jännitti, että kestääkö kiinnitys. On niissä sen verran jo roikuttu, että ongelmia tuskin enää tulee.

Oikaisimme laiturin, jäät olivat siirtäneet betonipainoja lauturin alla ja maatuki oli vääntynyt. Langon kanssa ahersimme melkein tunnin kahden rautakangen kanssa. Onneksi vesi oli lämmintä myös aikuisten mielestä.

Lisäksi olemme kitkeneet tonttiamme, sotani ohdakkeita vastaan jatkuu. Nyt pitäisi vielä poistaa heinät kuntasta, mutta katsotaan mihin asti jaksaminen ja viitseliäisyys riittää.

Olemme myös lomailleet. Kolme tuttavaperhettä on käynyt vierailulla, pojat ovat käyneet useamalla frisbeegolf-radalla pelaamassa, olemme vierailleet Tammisaaressa ja Karjaalla, ja tietenkin sauna on lämmennyt joka ilta. Kun pitää saada niitä puita kulumaan.

Kesäkauden avaus

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa tänä vuonna mökillämme. Talvi ei ollut juurikaan tehnyt tuhojaan, mitä nyt yksi halkopino oli romahtanut.

Ohjelmassa oli kevyt kevätsiivous: mökin ja saunan putsaus, vessan tyhjennys ja halkojen latominen uuteen pinoon. Työn jälkeen rentouduimme saunassa ja paistamalla makkaraa ja nakkeja grillissä. Pojat kävivät uimassa ja Seelakin kasteli hieman jalkojaan. Laiturin puute hankaloittaa uintitoimia, joten sille pitää tehdä jotakin pikaisesti.


En selkeästi osaa pinota puita kunnolla rinnetontille, koska joka kevät olen yhden pinon pinonnut uudestaan. Viime vuoden lopulla tehty pino on tosin edelleen pystyssä — tein sen pohjat vatupassin kanssa…

Työntäyteinen päivä

Vietimme yhden mökkipäivän kolmeen pekkaan. Vanhempi poika on isovanhempien hoteissa vielä yhden yön, joten olemme nyt hieman kutistunut perhe. Tästä on se hyöty, että mökillä ei ole tarvinnut toimia erotuomarina poikien nujakoissa, vaan on voinut keskittyä tekemään hommia ja oleilemaan.

Sannan järjestäessä mökkiä sisältä ruuvasin vajaan ristikkäistuet. Isä ehti jo hoputtaa tästä asiasta ja minuakin hieman huoletti vajan pysyminen tolpillaan. Onneksi tänä aikana ei ole ollut isompia myrskyjä.

Vajan alta löytyi mukavasti puita tukia varten. Ruuvasin ne mahdollisuuksien mukaan tolppien sisäpinnalle. Vajan etupuolen tuet piti ruuvata paikoilleen vajan alta. Olin yllättynyt, kuinka ketterästi pääsin kulkemaan noin puolen metrin korkuisessa tilassa enkä saanut yhtään naarmua.

Vajan alaosa on edelleen irvokkaan näköinen ja sitä varten pitää hankkia jotakin näkösuojaa. Asia ei kuitenkaan ole — ainakaan vielä — kiireellinen, joten sen ehtii myöhemminkin.

Hommassa tuli nälkä, joten saimme testattua uuden Verkkokauppa.com:sta ostetun grillimme. Grilli on mainospuheiden mukaan kannettava, mutta pidän niitä vahvasti liioiteltuina. Grilli painaa nimittäin yksitoista kiloa, eli saman verran kuin telamiina. Se on myös yhtä kätevä kantaa, joten kovinkaan pitkälle en sitä jaksaisi raahata. Ehkä ensi keväänä vien sen Kaivopuistoon vappuna.

Grilli on hyvä. Siinä on yllättävän iso paistopinta ja possun sisäfile paistui siinä oikein kauniisti. Ensi kerralla tosin öljyän parilan, nyt possusta jäi paloja grilliin… Grillasin samalla kesäkurpitsaa ja maissia. Tuli erittäin hyvää. Siinä grillatessa oli aikaa huoahtaa ja katsella järvellä. Oli hyvä olla, elämä tuntui olevan järjestyksessä ja rauha maassa. Juuri tästä syystä mökkitontti tuli hankittua.

Ruoan jälkeen kaulasin haapoja. Termi ei ollut tuttu minullekaan muutama viikko sitten, mutta naapurissa mökkeilevä metsänhoitaja kertoi sen olevan itse asiassa virallinen tapa kaataa haapa ilman vesoja. Toimitaan seuraavasti: kaadettavasta haavasta kuoritaan pinta pois vajaan puolen metrin matkalta koko puun ympäriltä. Puu kuolee seuraavan vuoden aikana pystyyn ja imee samalla juuriston kuivaksi. Jos haapa kaadetaan tuoreena, se vesoo pitkään juuristaan. Nyt vesoja ei pitäisi tulla.

Kaulaamista jaksoin noin puoli tuntia ja sitten piti lopettaa käsien väsymisen takia. Haapoja on edelleen, jatkan vesurointia seuraavalla kerralla.

Saunan lämmitessä oli hyvä hakata pöllejä klapeiksi ja aloittaa pino. Tontilta kaadetuista puista on syntyi iso kasa pöllejä ja ne pitää nakutella pieniksi ennen syksyn sateita. Omien puiden hakkaaminen olikin mukavaa hommaa. Kirves puri hienosti ja saimme pinonalun valmiiksi. Sitten saunottiin ensimmäistä kertaa uusien lauteiden päällä ja poikien uidessa leikkasin lisää kaislaa. Olin ostanut feikki-Crocsit tätä hommaa varten ja ne olivatkin tarpeen kortteiden seassa kahlatessa.

Kortteet ovat siementämässä, joten niitä riittää ensi vuodeksikin. Muutama korte oli jo noussut aiemmin niitetylle väylälle, mutta vedin nekin nurin. Rantaviivaa on jäljellä enää reilu 50 metriä, eli hommaa on tuleviksikin viikonlopuiksi.

Paluumatkalla kotiin vähän harmitti, että emme ottaneet yöpymiskamppeita mukaan. Mökille olisi ollut mukava jäädä.