Tietoimitus ja rakennuslupa

Lohjan kaupungilta tuli tietoa, että rakennuslupaa ei voida myöntää ennen kuin tontin uusi tieliittymä on varmistettu ja tontille on saatu osoite.

Tietoimituksen jonotusaika oli noin viisi kuukautta, eli toimitus pidetään parin viikon päästä lokakuun alussa. Hakemuksen laitoin sisään huhti-toukokuun vaihteessa.

Viranomaistoiminnan hitaus on ollut yllätys ja pienoinen pettymyskin. Resurssipulastahan tämä johtuu. Toisaalta käsittääkseni me joudumme maksamaan koko homman viulut, joten luulisi instansseilla olevan halua ottaa rahat mahdollisimman nopeasti pois. Lohjan kaupungillekin rakennusurakasta tulee verotuloja, koska osa tavarasta ja palveluista kannattaa ostaa paikallisesta toimittajalta.

Onneksi kuitenkin asiat etenevät ja virkamiehet kuuntelevat asiakasta. Kävin viime viikon maanantaina näyttämässä tien paikan mittamiehille, jotta saadaan itse tietoimitus hoidettua nopeasti. Erinomaista asiakaspalvelua Maanmittauslaitokselta!

Jos ja kun tien paperit saadaan kuntoon, joudumme odottamaan 30 päivän valitusajan ja sen jälkeen saamme Lohjan kaupungilta osoitteen tontille. Sitten rakennuslupa etenee, toivottavasti myöntöön.

Onneksi päätimme projektin alussa Sannan kanssa, että meillä ei ole kiire.

Raivausta ja alustava tietoimitus

Vietimme viime viikonlopun mökillä lauantaista tiistaihin. Viikonlopun aikana siivosimme taasen tonttia. Poltimme pari risukasaa, joista tuli molemmista kunnon roihut. Pojat olivat innoissaan ja onhan iso tuli aina kiehtovan näköistä aikuisellekin.

Näin kaupunkilaisena ajattelin, että joku kuitenkin soittaa palokunnan paikalle — mutta kaiketi maalla ollaan totuttu leppoisampaan menoon ja saimme polttaa risumme keskenämme.

Jatkoin samalla tontin raivausta vesuri kädessä. Isä kaatoi melkein kaikki isot puut tontin alapäästä ja minulle jäi alle ranteen paksuiset lepikot. Niissä olikin yllättävästi työtä, kun puita kasvoi reilu kymmenen neliömetriä kohti. Vaikka Aapo auttoi risujen kantamisessa, sain vain yhden kolmesta keskeisimmästä pusikosta kaadettua kahdessa päivässä. Työ ei siis lopu kesken — varsinkin kun toinen raja on käytännössä kokonaan lepikkoa.

Vesurilla hakkaaminen käy nopeasti käsien päälle, joten välillä kävin vilvoittelemassa ja kaatamassa kortetta. Vesi oli edelleen sangen viileää, joten suurin osa töistä kävi kahluuhousut jalassa. Kertaalleen kävin ilman niitä saunan yhteydessä, mutta työteho oli alle puolet normaalista. Nyt vedet ovat Forecan mukaan lämmenneet, mutta emme ole tontilla luultavasti seuraavaan kahteen viikkoon.

Ruovikko on pienentynyt kolmeen erilliseen alueeseen, joista yksi on rannassa ja kaksi kauempana. Mahdollisesti saan kaikki ruo’ot niitettyä ennen syksyä, jos vain vesi pysyy lämpimänä.

Maanantaina vierailimme sateisessa Tammisaaressa. Tiistaina oli puolestaan mökin kannalta erittäin tärkeä päivä; puhuimme naapureiden kanssa uudesta tiestä. Merkitsimme tien maastoon ja keskustelimme oikeuksista ja rasitteista.

Tieasia eteni merkittävästi ja useasta kohdasta päästiin sopimukseen. Pari kohtaa on vielä osalla naapureista perheen sisäisessä pohdinnassa, mutta olen luottavaisilla mielin — tiistaiset keskustelut käytiin hyvässä ja rakentavassa hengessä.

Metsän raivausta ja halkoja

Vietimme vanhempieni kanssa mökillä työntäyteiset kolme päivää viime viikon alussa. Tehtävänä oli raivata tonttia, jotta voisimme aloittaa suunnittelun elokuussa.

Menin isän ja Aapon kanssa mökille jo sunnuntai-iltana suunnittelemaan töitä ja saunomaan. Maanantaina aamulla saha alkoi laulamaan heti aamupalan jälkeen ja kaadoimme puita rannasta lähtien mökin eteläpuolelta. Homma sujui aluksi kuin rasvattu, mutta sitten muutama puu jäi kiinni toistensa latvuksiin ja jouduimme tekemään melko ison työn saadaksemme ne irti. Tahti ymmärrettävästi hidastui.

Iltapäivään mennessä puut oli kaadettu rannalta mökille ja siirryimme tekemään klapeja. Tässä työssä menikin sitten koko ilta ja myös tiistaipäivä.

Tiistaina isä paikkasi mökin mukana tulleen veneen — siinä oli pieni halkeama, josta sadevesi pääsi ponttoonin sisään. Itse haloin klapeja melkein koko päivän isän sahatessa ja Sannan ja äidin pinotessa niitä. Haavat, pihlajat ja koivut halkesivat oikein nätisti, mutta kuusipöllejä sain piestä tosissani. Välityönä kaadoimme muutaman kuusen keittiön ikkunan takaa ja nyt luonnonvaloa riittää hellahommiin pitkälle iltaan.

Illalla puut olivat halottu ja koko kroppa oli kuin tulessa. Klapeja on noin 16 pinometriä eli viitisen mottia. Niillä lämmittää saunaa muutaman vuoden.

Pojat keräsivät kuusen oksia ja vuorasivat niillä aloittamaani laavutyylistä majaa. Vaikka majaan tehtiin toinenkin puoli, havuja jäi yli odottamaan syksyä ja risukasojen polttoa.

Keskiviikkona jatkoimme puiden kaatamista mökin takapuolelta. Nyt jätimme puut pilkkomatta ja keräsimme rangat kasoihin. Koivut saivat jäädä pystyyn, ne kun lahoavat helposti rankoina.

Tontti avartui kummasti ja jäljelle jäi muutamia vesurilla kaadettavia vesakoita. Appivanhemmilla olisi ylimääräinen raivaussahakin, mutta se on Taivalkoskella ja siksi tarttunen vesuriin viikonloppuna tai ensi viikon alussa.

Keskiviikon lopuksi isä asensi vajasta löydetyn ja Polvijärvellä huolletun perämoottorin veneeseen ja kävimme testaamassa värkin toimintaa. Pienten alkuhäslinkien jälkeen kone kävi hyvin ja antoi hyvän vauhdin. Tuli samalla nähtyä tontti myös järveltä käsin.

Täytyy nostaa hattua koneen korjaajalle. Jos olisin tiennyt, että Monarkien valmistus on lopetettu vuonna 1974, moottori olisi varmaan päätynyt jätteisiin. Varaosiakaan ei siihen enää saa, mutta uusi kaasuttajan kalvo oli tehty käsityönä asiaa varten ostetusta kumipalasta. Isä oli ostanut myös letkun, polttoainetankin ja liittimiä, joiden hinta jäi kysymättä. Asiaan pitää vielä palata.

Poikkeamispäätöksen hakupaperit valmiit

Plusarkkitehdeilta tuli postissa poikkeamispäätöksen hakupaperit ja tarvittavat liitteet. Haemme alustavasti suurinta mahdollista rakennusoikeutta, jotta emme vahingossa rajaisi suunnittelua. Tuskin tulemme kuitenkaan kaikkea rakennusoikeutta käyttämään, mutta se riippuu pitkälti ajatuksiemme jalostumisesta.

Seuraava askel on käydä kuulemassa naapureita. Kahdet naapurit on paikallistettu ja toiset heistä on jo tavattukin. Puuttuvan naapurin nimi ja kotiosoite on tiedossa, joten pitäisi olla lähipäivinä kaikkiin yhteyksissä. Samalla voisi käydä katsomassa mökin kuntoa talven jälkeen. Itseä himottaa jo päästä mökille saunomaan, mutta ehkä on vielä liian aikaista siihen.

Verottaja muisti kiinteistöverolla. Se lankeaa maksuun vasta syksyllä, mutta laitoin sen nyt tähän kirjoitukseen kuluksi — asian unohtaisi kuitenkin syksyyn mennessä.

Kohti poikkeamispäätöstä

Saimme Plusarkkitehdeiltä ehdotuksen asemapiirrokseksi jo 10.1., mutta ehdimme käsitellä sitä perhepiirissä vasta tänään. Meille nimittäin syntyi kolmas lapsi päivä tuon piirroksen saapumisen jälkeen, joten mielenkiinto on ollut muualla.

Lopulta aikaa kuitenkin järjestyi ja pystyimme antamaan kommenttimme piirroksesta. Melkein kaikki liittyivät auringon sijaintiin illalla. Koska emme tunne prosessia kovin hyvin, nämä kaikki voivat olla epärelevantteja asioita.

Kun asemapiirros on hyväksytty, tehdään itse hakemus poikkeamispäätökselle. Sen käsittelyyn menee muutama kuukausi, koska Karjalohjalla ne menevät ELY-keskukselle.

Saimme myös Fortumilta reilun 40 euron hyvityksen 1-3 päivän sähkökatkosta joulun tienoilta. Emme olisi tienneet koko asiasta ilman kirjettä. Kiitoksia Fortumille!

Pohjatutkimus tehty

Tapaninpäivän jälkeen tonttimme pinta mitattiin ja kaavailuille rakennusten nurkille kairattiin reiät maalajien määrittämiseksi. Näiden tietojen pohjalta arkkitehtimme jatkaa poikkeuslupaa varten tarvittavien suunnitelmien laadintaa.

Tutkimuksessa selvisi seuraavia asioita:

  • Lohjanjärven vedenpinta oli 27.12.2011 31,95 metriä merenpinnan yläpuolella.
  • Tonttimme ylin kohta on noin 20 metriä rantaa korkeammalla.
  • Rakennukset ovat viisi (sauna) ja 15 (huvila) metriä järveä korkeammalla.
  • Humuskerroksen alla on savea puolesta kahteen metriin.

Tutkimuksen teki Uudenmaan pohjatutkimus Oy. Koko prosessi oli harvinaisen vaivaton, lupaukset pitivät ja tulokset tulivat nopeasti. Laskukin on jo ehditty laittaa maksuun. Eräs iso syy onnistumiseen oli arkkitehtimme Janin tarkka speksi siitä, mitä tarvitaan.

Arkkitehdin kanssa tontilla

Otin muutama viikko sitten yhteyttä PlusArkkitehtien Jani Lahteen mökkimme tiimoilta ja sovimme tonttikäynnin poikkeamislupaan tarvittavien suunnitelmien tueksi.

Tontilla kiertelyn pohjalta päädyttiin suunnittelemaan mökkiä tontin yläosaan, josta avautuu hienot näkymät järvelle ja johon aurinko paistaa pitkälle iltaan. Sauna tulisi jonnekin nykyisen mökin kohdille, mahdollisesti osittain maahan kaivettuna. Mökki olisi taas melkein päinvastaisesti porapaalujen varassa.

Perustuksia varten Jani kehoitti meitä hankkimaan pohjatutkimuksen, jotta vältyttäisiin isoilta ja kalliilta yllätyksiltä sitten rakennusvaiheessa. Kilpailutuskierros — ensimmäinen, vaan ei varmaankaan viimeinen — täytyy aloittaa lähipäivinä.

Saimme myös suosituksen siirtää tontin tieliittymä ylälaitaan, mikäli mahdollista. Naapuri olisi tähän siirtoon tyytyväinen, koska nykyinen tie halkaisee heidän tonttinsa ja tonttimme on tien päässä heti heidän tonttinsa jälkeen. Tätä asiaa pitää perata tarkemmin, mutta vielä ei uskalla lyödä mitään lukkoon. Kävelin mahdollisen tiepohjan jo vähän aiemmin ja tien teko näyttäisi mahdolliselta tontin kulmalle tulevan sähkölinjan alle. Pitää selvittää talven ja kevään aikana naapurien ja sähköyhtiön kanta.

Ensimmäinen viikonloppu

Vietimme ensimmäisen viikonlopun uusvanhalla mökillämme. Ohjelmassa oli raivausta sisällä ja ulkona, molempina päivinä paiskottiin noin normaalin työpäivän verran. Mökkiä ei saatu vielä aivan yövyttävään tai saunottavaan kuntoon — lähellä kuitenkin ollaan ja asiaan palataan ensi viikonloppuna.

Tyhjensimme mökin sisältä kaikesta ylimääräisestä. Kannoin tavaraa puoli päivää ulos mökistä odottamaan roskalavaa, jonka myyjät lupasivat järjestää. Ensi viikonloppuna paikalle tuleekin traktorin peräkärry, joka luvattiin tyhjentää niin useasti kuin on tarvetta.

Sanna siivosi mökin sisältä ja minä raivasin pusikkoa ulkona. Pääsin käyttämään sekä viikatetta että vesuria, olo oli varsin nostalginen — käyttelin näitä enemmän teininä vanhempieni mökillä. Tontilla on paljon puuta, se on kasvamassa umpeen haapaa, leppää ja pihlajaa. Moottorisahaa pitää näyttää lähitulevaisuudessa. Uuden kirveeni löin kertaalleen kiveen, terän ylälaidassa on parin sentin lommo. Tämä harmitti melkein koko lauantain.

Mökki oli odotettua paremmassa siivossa, edellinen omistaja vaikuttaa olleen siisti asuja. Jääkaappi lähti käyntiin ja kylmeni, kaapeista löytyi kokonainen setti astioita. Kalusteetkin ovat hyvässä kunnossa lukuunottamatta yhtä laveria, joka oli hapertunut ja piti purkaa ennen kantamista ulos. Suuren osan kalusteista säästämme, mutta kaikki tekstiilit, patjat ja vuodevaatteet pitää hävittää.

Pari pulmakulmaakin löytyi. Puucee on vajassa, jonka yksi kulma on repsahtanut tolpan antaessa periksi. Vessassa käynti ei ole kovin miellyttävää, kun pitää koko ajan pelätä talon romahtavan rinnettä alas ja järveen. Sovin isäni kanssa, että nostamme sen kahteen pekkaan tulevina viikkoina suoraan ja teemme uudet tolpat. Sitä ennen vessan kaltevuutta täytyy vain sietää.

Laituri on toinen ongelma. Se on osittain lahonnut ja varsin epämiellyttävän näköinen. Ehkä siitä saa vielä toimivan, pitää tutustua asiaan tarkemmin. Myyjät kertoivat ponttoonien olevan ehjiä, joten jonkunlaista toivoa on.

Kaivon vedenlaadusta ei ole kenelläkään mitään tietoa. Jos sinne pääsee pintavettä, se voi olla juomakelvotonta. Väriltään se on kellertävää, joten suhtaudumme siihen terveellä epäluulolla. Lohjalta löytyy lähin vesilaboratorio, jonne pitää jossakin välissä kiikuttaa vesinäyte.

Yksi selkeä pettymyskin mahtui joukkoon. Tietoteknisellä alalla työni on pitkälti Internet-vetoista ja haluan saada hyvän yhteyden myös mökillä, jospa siellä vaikka voisi joskus tehdä etätöitä luonnon helmasta. Elisan liittymäni antoi nopeudeksi kaksi kilotavua sekunnissa, millä ei surffata verkossa tai edes lueta sähköposteja. Pitää miettiä ratkaisua tähän, suunta-antenni mokkulassa voisi auttaa — nyt kokeilin yhteyttä pelkästään kännykällä.

Nimet paperissa!

Astelin puolisen tuntia sitten Tapiola Pankin Tapiolan konttorista ulos kiinteistön omistajana. Tilaisuus oli varsin mutkaton, myyjät lämminhenkisiä ja virallinen kaupanvahvistaja yllättävän hauska mies. Lupasin meidän pitävän kiinteistöstä hyvää huolta.

Tästä se varsinainen matka alkaa.

Tervetuloa!

Tervetuloa puhettahuvilasta.fi:in! Tällä sivustolla puhutaan huvilaprojektistamme, joka otti muutama päivä sitten ensimmäisen konkreettisen askeleensa — teimme tarjouksen mökkitontista, jonka löysimme sattumalta selatessamme Länsiväylää.

Mutta ensin kuitenkin muutama sananen sivustosta. Pyrimme dokumentoimaan tänne huvilaprojektimme eri vaiheet mahdollisimman avoimesti, jotta huvilan ostoa miettivät näkevät millaiseen soppaan aikovat lusikkansa laittaa. Rehellisyyden nimissä meilläkään ei ole vielä siitä tietoa, mutta näkemyksemme kasvanee projektin aikana. Tämän pyrimme sitten jakamaan kaikkien lukijoiden kanssa. Toivottavasti siitä on iloa ja hyötyä.

Kerromme lisäksi, kuinka paljon meiltä kuluu rahaa tontin kunnostukseen ja uuden huvilan tekoon. Odotamme itsekin mielenkiinnolla loppusummaa. Kun uusi huvila on muutaman vuoden päästä valmis, sivusto on täyttänyt tehtävänsä ja arkistoidaan.

Meistä vielä sen verran, että olemme nelihenkinen perhe Espoosta. Vanhemmat ovat molemmat yrittäjiä tietotekniikka- ja patenttialoilla. Molemmat lapsemme ovat poikia; vanhempi on kuusi vuotta ja menossa kovalla tohinalla esikouluun, nuorempi on kolme. Molemmat ovat verrattain innoissaan mökistä.

Ja sitten takaisin tontin ostoon. Tontti vaikutti hyvältä sekä mainoksessa että välittäjän sivuilla, joten lähdimme sitä katsomaan samana iltana. Koska kyseessä oli helatorstai, emme saaneet välittäjää kiinni ja etsiydyimme tontille omin nokkinemme. Pihassa ollut auto esti tarkemman tutustumisen — oletimme omistajan olevan paikalla. Jälkeenpäin selvisi, että myyjänä on kuolinpesä ja auto oli jonkun toisen katselijan.

Tontti ja mökki olivat molemmat ns. remontoijan unelmia. Muuten paikka täsmäsi melko hyvin tarpeisiimme:

  • Alle tunnin ajomatka asunnoltamme ja perille pääsee autolla.
  • Oma ja lapsiystävällinen ranta.
  • Riittävän iso tontti ja rutkasti rakennusoikeutta.
  • Palvelut ajomatkan varrella.
  • Sähköt.

Tontti sijaitsee Lohjansaaressa Karjalohjan puolella, noin 75 kilometriä asunnoltamme. Sen koko on 0,4 hehtaaria ja sillä on 60 metriä omaa rantaa. Ranta on matalahko ja se syvenee tasaisesti noin kymmeneen metriin saakka — sopii sekä lapsille että aikuisille. Rakennusoikeutta on 150 neliötä, lisäksi saa rakentaa saunarakennuksen ja muita vastaavia. Matkalla on tarjolla Lohjan palvelut.

Maanantaina soittelin välittäjälle ja sovin näytöstä. Tenttasin häneltä melkoisen määrän tietoa ja soittelin myös kunnan rakennustarkastajalle. Selvisi, että vesivessaa ei saa rakentaa ja vesijohtoa tai viemäröintiä tulee tuskin koskaan niin harvasti asutulle alueelle. Karjalohja on lisäksi liittymässä ensi vuoden lopussa Lohjan kaupunkiin, joten sitä ennen kannattaa hakea poikkeamispäätös uudelle huvilalle — Lohjan rakennusjärjestys antaa vähemmän neliöitä tontille. Muuten ei ilmennyt mitään ihmeellisyyksiä, mutta opin paljon kiinteistön ostosta ja mökkitonteista.

Näytössä kiersimme tontin alueen tarkemmin ja tutustuimme mökkiin. Tontti on varsin jyrkkä ja sen yläosasta avautuvat hienot näkymät järvelle. Mökki on 50-luvulta ja melko pitkälti alkuperäisessä kunnossa. Siihen aikaan osattiin vielä rakentaa ja puukin oli tiheäsyistä, joten se kelvannee meille kunnes päätämme rakentaa uuden huvilan.

Parin päivän pohdinnan jälkeen päätimme tehdä käsirahallisen tarjouksen. Välittäjä otti tarjouksen vastaan ja maksoimme käsirahan. Tämän jälkeen välittäjä ei voi ottaa uusia tarjouksia ennen tarjouksemme käsittelyä. Kiinteistökaupassa käsiraha palautetaan ostajalle, mikäli hän päättää vetää tarjouksen pois — kustannukset myynnin käynnistämisestä uudelleen tulevat tosin ostajan kontolle. Käsirahan suuruus on myös ostajan päätettävissä, joten pystyimme verrattain pienellä riskillä sulkemaan muut tarjoajat ulos ja samalla osoittamaan olevamme tosissamme.

Pojille tarjouksen teko ja päätöksen odottelu oli uusi ja varsin ihmeellinen tilanne. Nuorempi itkeä tirautti yhtenä iltana, kun pelkäsi tarjouksemme olevan huono ja mökin menevän sivu suun. Kova on tahto molemmilla päästä omaan rantaan uimaan.

Koska myyjä on perikunta, päätöksen teko kesti hetken. Juuri ennen juhannusta välittäjä ilmoitti, että tarjouksemme on hyväksytty. Uskalsimme aloittaa bloggaamisen ja ryhtyä valmistelemaan mökkiprojektiamme Evernoten avulla. Kiinteistökauppa ei ole tosin varma ennen kuin virallinen kaupanvahvistaja on vahvistanut kaupan, mutta oletamme myös myyjien olevan tosissaan. Juhannuksen jälkeenhän se nähdään.