Pientä puuhaa

Marraskuussa olemme käyneet huvilalla parina viikonloppuna ja itsenäisyyspäivänä aiomme olla siellä taasen. Saadaan rakennusrahalle vastinetta.

Tilatut kivet saapuivat ja ensimmäisen säkin ehdin jo Sannan kanssa melkein tyhjentämäänkin. Kiveyksen viimeinen aukko supistuu pikkuhiljaa.

Nyt tätä kirjoittaessani on pikku pakkanen, eli kivet ovat luultavasti jäätyneet toisiinsa kiinni. En lähtenyt asiaa selvittelemään, kun saavuimme tänne pimeyden laskeutuessa. Sen sijaan huomenna aamulla lähden sahaamaan ja halkomaan syksyn alussa kaatamani kuusen runkoa. Pakkasessa puu halkeaa paljon nopeammin kuin lämpimällä kelillä.

Rantasaunan lehtikuusesta tehty ulkopenkki oli asennettu, siinä ei kauaa tilauksesta kestänyt. Nyt penkki pistää vaaleana silmään mustan seinän ja harmaan terassin kulmassa, mutta aurinko harmaannuttaa penkin ensi kesänä.

Älyhuvilan päivitys

Olen tännekin jossakin välissä kirjoittanut, kuinka olen yhdistänyt OpenHabilla huvilan sähköjärjestelmä KNX:n ja Amazon Alexan. Voin hienosti huudella Alexalle ja valot syttyvät – sen sijaan, että ottaisin muutaman askeleen ja painaisin nappia itse.

Viime sunnuntaina totesin, että systeemi on ollut käytössä jo puolitoista vuotta, joten se kannattanee päivittää uusimpaan versioon – vaikka onkin sisäverkon suojissa.

Päivitys itsessään oli sangen suoraviivainen prosessi, SSH:lla sisään palvelimelle ja Raspberry tehdyn OpenHab-palvelimen hallintaliittymästä järjestelmät päivittymään. Reilun puolen tunnin päästä homma oli valmis, mutta kauhukseni huomasin, että KNX:ään ei saada mitään yhteyttä.

Valitettavasti ongelma ei ollut mitenkään helppo ratkaista, koska paljon järjestelmästä oli muuttunut kuukausien saatossa. Lopulta päädyin tekemään paljon salapoliisityötä saadakseni ensiksi OpenHabin kytkeytymään KNX:ään, sitten asetettua KNX:n tarjoamat valot OpenHabin ohjattaviksi laitteiksi ja lopulta kytkettyä ne vielä Alexaan. Tänä aamuna kaikki toimi taas.

Toivottavasti jokaisen päivityskerran jälkeen ei ole tiedossa samanlaista ruljanssia.

Muuten asiat ovat edenneet mukavasti. Viimeistelytöitä on tehty laajalla rintamalla – rantasaunan pukuhuoneessa on nyt penkki, naulakko ja hylly, huvilan pukuhuoneessa penkki, kesäkeittiön ulkopuoli on nyt viimeistelty ja ulkotakka on käyttökunnossa, tienristeyksessä on portti ja rantasaunan edustan kiveyksen ensimmäinen vaihe on tehty.

Valitettavasti ihan kaikki ei ole kuitenkaan kunnossa. Ulkotakka savuttaa, koska se ei saa riittävää vetoa kehitettyä ja kesäkeittiön rulo-ovessa on noin kymmenessä säleessä naarmu liian ulos jätetyn ruuvin kannasta. Näitä pitää lähipäivinä selvitellä enemmän.

Itse olen tehnyt pari puupinoa. Meillä on puita vielä useassa kasassa eri puolilla tonttia ja ne pitäisi laittaa siistimpiin pinoihin. Saunan kattolipan alle tehty pino on siistein koskaan tekemämme ja tänään nikkaroin lasten kanssa kolmen pinon katoksen kesäkeittiön viereen. Näihin laitamme lähinnä koivuja takkaa varten.

Rantasaunan ympäristön kiveystä olemme rakentaneet muutamia tunteja päivässä. Ostin kiviä suursäkeissä, kun olivat tarjouksessa ja rahtikin oli nolla euroa. Tontilta on istutusten kuopista löytynyt myös jonkun verran kiviä. Olemme näillä isommilla kivillä rakentaneet kivitarhamme reunusta ja tehneet mielestäni harvinaisen onnistuneen kivipolun kiveyksen poikki.

Kuntassa ja istutusalueilla kasvaa paljon rikkaruohoja. Olen aloittanut sodan pelto-ohdakkeita vastaan ja kitken ne pois kerran viikossa, toivottavasti tempaukseni tehoaa tänä kesänä. Leskenlehteä ja voikukkaa on paljon ja lisäksi useita minulle tuntemattomia kasveja puskee kuntasta ja poluilla. Tein niitä kitkeässäni myös sellaisen huomion, että oman maan kitkeminen harmittaa merkittävästi vähemmän kuin kitkentätyöt lapsena. Ja onhan se hyvää liikuntaa.

Halot tehty, sähkötyöt ei

Kirjoittelen tätä artikkelia joulureissulta pohjoisesta. Joulukuussa ei juuri tapahtunut edistystä. Itsenäisyyspäivänä ja sitä seuraavana perjantaina hakkasin kaikki yläpihan pöllit haloiksi ja heitimme ne isoon jänisverkosta tehtyyn häkkiin kuivumaan pressun alle.

Alapihalla olevat pöllit oli tarkoitus hakata lauantaina, mutta olinkin kuumeessa. Talvisessa viimassa olo ja fyysinen rasitus auttoivat flunssaa puhkeamaan ja puiden pilkkominen piti jättää kevääseen.

Sähköpuolella asiat eivät ole edenneet ja nyt jännityksellä odotetaan, että saadaanko sulatuskaapelit paikoilleen vai ovatko putket jäässä kevääseen saakka. Edistystä on luvattu lähiajoiksi, mutta asia on siirtynyt jo muutamalla kuukaudella. Toivottavasti nyt lupaus pitää.

Pientä edistystä

Marraskuussa ei juurikaan tapahtunut mitään huvilarintamalla. Kesäkeittiöön kävi timpuri naputtelemassa sisäkaton ja ulkovalaisimiin saatiin teetettyä oikeanlaiset anturat, että ne voidaan valaa paikoilleen.

Saunan ympärillä olevaan tukimuuriin saatiin pellit päälle, niin betoni ei lähde hapertumaan säiden armoilla.

Joulukuun alussa toivottavasti edistytään ulkovalojen kanssa ja samalla pitäisi saada puuttuvat vesijohtojen lämmitysvastusten ohjauslaitteet paikoilleen. Onneksi marraskuu on ollut leuto, niin ei ole suurempia huolia putkien jäätymisestä.

Olemme marraskuussa olleet parina viikonloppuna huvilalla. Ajatuksena oli alunperin tehdä halot loppuun isänpäivänä, mutta kasaa on vieläkin jäljellä. On se kutistunut kolmannekseen ja puut halkeavat helposti, mutta päivä tai pari menee vielä. Loppuvuoden päivät ovat niin lyhyitä, että aina on työt jääneet pimeän takia vähän kesken. Itsenäisyyspäivän ympärillä on tarkoitus pitää pitempi viikonloppu huvilalla, niin on tarpeeksi päiviä halonhakkuulle.

Heinäkuun helteiden työt

Olemme viettäneet kuluneessa kuussa ennätysmäärän päiviä huvilallamme. Kelit ovat suosineet, vaikka yöllä saisikin olla viileämpää nukkua. Asia varmaan korjaantunee syksyn saapuessa, joten haitta on väliaikainen. Tosin suunnittelimme Sannan kanssa ilmastointia jo puolitosissaan, mutta pitää odottaa ainakin ensi kesän yli ennen mahdollisia toimenpiteitä.

Helteistä huolimatta olemme puuhanneet paljon pihalla ja saaneet asioita aikaan. Ulkopuoli alkaa olla varsin hyvässä kunnossa. Syksyllä katsotaan mahdollisia istutuksia, jos kuiva kausi katkeaa elo-syyskuussa.

Olemme raivanneet parkkipaikalla olleet pari taapelia huomaamattomampiin paikkoihin. Loputkin rakennusjätteet on saatu vietyä pois ja maalien jämät on toimitettu ongelmajätekeräykseen. Yläpiha on nyt yhtä jättibetonisäkkiä vaille siisti. Syyskuussa asennetaan ulkovalaisimet ja puomi tielle, joten betonia tarvitaan vielä.

Kannoin poikien kanssa alapihan pilkkomista odottavat pölkyt vajan taakse piiloon. Samaan paikkaan kannoin ylimääräiset kuormalavat, niistä on hyötyä puukasojen pohjina. Pinosimme kaikkiaan viisi pinoa valmiita halkoja vajan taakse ja peitimme koko komeuden pressulla. Niitä polttaa pari kolme vuotta saunassa.

Yläpihalla odottaa vielä isohko kasa halkomattomia pölkkyjä säiden viilentymistä. Toivottavasti puu-urakka saataisiin päätökseen halkomisen osalta jo tänä vuonna.

Rantasaunan edustan sorapatjaa olemme alkaneet peittämään kivillä. Keräsimme tontilta melkein kaikki pinnassa olevat kivet ja teimme isoimmilla muurin soran reunaan. Muurin sisälle olemme kantaneet loput pyöreät kivet yläpihalta. Kiviä on vielä muutama kottikärrykuormallinen jäljellä, mutta sitten varmaan pitää tilata lisää kiviä. Kivettävää on nimittäin vielä toinen vastaava alue.

Rannassa Sanna on tehnyt ison työn hävittäessään hiekasta vesikasvit ja heinät. Olemme kivenneet myös rantaa, kaikki kulmikkaat kivet on tuotu tänne ja ylempänä oleva hiekka alkaa olla jo varsin hyvin kivien suojassa.

Näiden lisäksi olemme tehneet satunnaisia viimeistelyhommia, kuten hankkineet alakerran kompostoivaan vessaan WC-paperitelineen. Syyskuun alussa urakoitsijat tulevat viimeistelemään omia ulkotöitään ja talvea vasten melkein kaiken pitäisikin sitten olla pulkassa. Näin ainakin toivotaan.

Sisällä huvilassa saimme puuttuvat valaisimet kiinni. Osahan näistä oli jo valmiina viime kuussa, mutta unohdin ottaa kuvia.

Ruokailupöydän valoa odotimme saapuvaksi melkein kymmenen kuukautta, mutta odottaminen kannatti. Makuuhuoneen työpöydän valaisin oli puolestaan pikainen löytö Formwerkistä ja yövalot Sanna osti Finnish Design Shopista.

Muutamia sähkötöitä ja muita pikkujuttuja on vielä tekemättä, mutta huvilakin alkaa olla jo kaikin puolin valmiina.

Viimeistelytyöt pian käyntiin

Kevät on mennyt töiden suunnittelun ja käynnistelyn merkeissä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että rakennusmiehiä saapuu aika ajoin huvilalle. Ohjelmassa on saunan sisustuksen viimeistely sähkö- ja putkitöineen sekä kesäkeittiön ja muiden ulkorakenteiden viimeistely.

Rantasaunan tuvan keittiöseinän kalusteet ovat työstössä puusepällä ja jääkaappi on tilattu. Rantasaunan irvistävät laudat on tarkoitus korjata kuluvalla viikolla.

Olemme itse suunnittelun lomassa laittaneet pihamaata edustavampaan kuntoon. Tontin reunalla pari vuotta seisonut rankapino on pätkitty kahta jättimäistä kuusta lukuun ottamatta – ne ovat niin järeitä, että moottorisahan laipan pituus ei riitä katkaisuun. Kaikki koivut on myös halkaistu ja kasassa kuivumassa. Siirsimme myös viimeisen naapurin tontilla olleen puukasan pinoon.

Istutimme pari uutta hedelmäpuuta kirsikkapuiden jatkoksi. Olemme askel askeleelta täyttäneet tonttia kasveilla. Nyt hieman jännittää kevään kuivuus, varsinkin kun emme ole ehtineet käydä huvilalla pariin viikkoon.

Kalustepuolella asiat ovat edenneet rivakasti. Saimme lopultakin ostettua ruokapöydän tuolit ja löysimme Kiteen Huonekalutehtaan valikoimista hienon Notte-divaanin rantasaunan tupaan sohvaksi ja vuoteeksi. Vuoden varastossa olleet seinähyllyt ruuvattiin seinään ja kellollekin löytyi paikka. Eteisessä on nyt peili ja penkki, samoin rantasaunan pukuhuoneeseen löytyi peili.

Vuoden tilauksessa ollut ruokapöydän valaisinkin saapui lopulta Italiasta, kun laitoin tarpeeksi tiukkoja ukaaseja sähköpostiin. Yövalot saapuivat myös. Nämä ja aiemmin ostettu työpöydän valaisin odottavat sähkömiehen vierailua.

Sanna sai äitienpäivälahjaksi Mademoiselle-keinutuolin, jota oli pitkään toivottu.

Ostimme ylä- ja alaterassille yhtenäiset ulkokalusteet. Kaikkiaan neljä pöytää ja kahdeksan penkkiä. Materiaali on komposiittia, eli niiden pitäisi kestää säiden vaihtelua.

Ulkovarastoon ostin ja asensin Ikean Ivar-hyllyä. Aiemmin koko lattia oli täynnä tavaraa ja varasto hieman kaoottinen. Nyt melkein kaikki tavarat ovat hyllyillä ja loput koukuissa seinällä. Osa liiterissä olleista tavaroista siirtyi samalla varastoon ja liiterikin on nyt siistimpi. Asennuksen jälkeen kävin hakemassa pari lisähyllylevyä, kun hyllystä tuli väljähkö. Näin saadaan loputkin tavarat paikoilleen.

Laiturista talvella irronnut ponttooni piti kaivella järvestä ja tyhjentää vedestä. Porasin siihen pari reikää ja se tyhjentyi parissa päivässä. Kävin hakemassa uuden ponttoonin Tormitehnikalta Virosta. Nyt se pitäisi vielä laittaa kiinni. Onneksi vedet ovat lämpimiä.

Työn tuoksinassa ei tullut otettua kuvia näistä lainkaan. Pitää korjata virhe jossakin välissä ja laittaa kuvia myös tänne.

Helmikuun hiljaiseloa

Huvilaprojekti on ollut alkuvuoden telakalla, olen käyttänyt suuren osan vapaasta ajastani ngVikings -konferenssin järjestämiseen. Tilaisuus on heti maaliskuun alussa, joten pian pääsen taas huvilan viimeistelyn kimppuun.

Tammikuussa hyvin alkanut puiden halkominenkin on jäänyt. Ensiksi ei ollut vapaita viikonloppuja lasten syntymäpäivien ja pelin takia ja sitten satoi 30 senttiä lunta. Nyt pitää odottaa lumien sulamista, jotta hommat voisivat jatkua. Luultavasti silloin ei ole enää pakkastakaan, eli halkominen jatkuu sitkeiden puiden kanssa. Kohoaapa ainakin kunto paremmin.

Talvista puiden pilkkomista

Kävimme huvilalla loppiaisviikonloppuna viettämässä yhden yön. Sää oli kaunis, pari astetta pakkasta ja lumeton maa. Järvi oli jäätynyt todella tasaiseksi, mutta jää oli vielä sen verran ohutta, että emme lähteneet sinne seikkailemaan.

Pidämme talvella huvilassa noin +15C lämpöä. Maalämpöpumpun sähkönkulutukseen tällä muutaman asteen laskulla on radikaali vaikutus. Kun sitten tulemme paikalle – kuten nytkin – säädämme termostaatin normaalilukemiin ja sytytämme takkaan tulen. Huvila lämpeää noin vuorokaudessa, mutta kiertoilmatakalla saamme parissa tunnissa ilman oleskelulämpöiseksi. Vuoteet ovat melko raikkaita, mutta unikin on hyvää.

Työrintamalla edistyimme mukavasti puiden pilkkomisessa. Tontilta raivattuja rankoja on vielä iso nippu kasassa. Lauantaina hakkasin edellisellä vierailulla katkomani pöllit. Puut olivat jäätyneet ja halkesivat todella helposti. Saimme klapit kasaan ja pressun alle ennen iltasaunaa.

Sunnuntaina sahasin moottorisahalla parikymmentä rankaa, joukossa pari todella paksuakin. Lopuksi vielä haloin jonkun verran pöllejä, mutta isohko kasa jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Ajatus oli tulla uudestaan tammikuussa, mutta kaikenlaista ehti kasautua viikonlopuilla ja nyt kuu jo päättyy. Toivottavasti ehtisi vielä ennen sään leutonemista, jotta puut eivät sitkistyisi.

Työt jatkuvat saunalla ja pihalla

Toukokuussa aloitettu saunan rakentaminen on jatkunut koko kesäkuun ja menee heinäkuullekin. Asioita on kuitenkin tapahtunut mukavasti. Lattia on valettu – tosin väri on väärä ja sitä korjataan tulevalla viikolla. Kiuas on paikoillaan, samoin katto ja siellä olevat kuituvalot. Seinien panelointi on aloitettu. Toivon mukaan ensi viikolla panelointi olisi valmis, samoin lattia. Sitten vain lauteet ja ovi paikoilleen, jonka jälkeen päästäisiin kylpemään.

Kesäkeittiöön on saatu kattorakenne, huovat vielä uupuvat päältä. Siivosimme terassin rakennusjätteestä ja se rupesi näyttämään mukavan valmiilta.

Ulkopuolella olemme istuttaneet hieman lisää pensaita ja kasveja. Samalla kärräsimme kuorikatteen paikoilleen ja nyt rinteet alkavat olla perustasoltaan kunnossa. Sanna on pitkälti hoitanut pihapuolta ja itse olen kivennyt rantaa hieman lisää ja pilkkonut paljon puita. Vielä on enemmän jäljellä rankakasassa kuin pilkottuina, mutta pian ohitetaan puoliväli ja sitten tehdään loputkin.

Pojatkin innostuivat lopulta puiden hakkaamisesta, kun löytyi oikeat hommat. Aapo käyttää kirvestä jo varsin tehokkaasti ja Niilo saa halkaisukiilalla isotkin kuusipölkyt kahtia. Molemmista on selkeää hyötyä työmaalla. Seela on vasta viisi, joten hänen työnsä ovat lähinnä työntekemisen harjoittelua. Eikä niitäkään jaksa kovin kauaa, kun leluilla olisi kivempi leikkiä.

Heinäkuussa alkaa loma. Alkupäästä olemme Helsinki Cupissa yhden viikon ja sitten toisen Virossa. Tänä aikana rakennusmiehet laittavat saunaa kuntoon.

Vaja valmis

Lokakuussa on pidetty vain pientä liekkiä rakennustyössä, suurin osa asioista on jo hyvässä hapessa.

Yksi isompi tapahtuma kuuhun mahtuu: saimme nimittäin vajan. Se rakennettiin Puuteos Nurmen verstaalla ja tuotiin nosturilla suoraan paikalleen. Vajassa on muutaman neliön puuliiteri, melkein yhtä iso varasto ja pieni ulkohuussi – jota luultavasti käytämme lähinnä biojätteen kompostointiin.

Vanhempani olivat käymässä lasten syyslomalla ja isäni avustuksella siirsimme yhden ulkopinon liiteriin, jonne tuli kaikkinensa kolme korkeaa puupinoa. Katon alla on ainakin parin vuoden polttopuut ja ulkona vielä muutamaksi vuodeksi päälle.

Tonttimme yksi kulma siivoutui mukavasti puupinon kadotessa. Sinne jäi toki vielä rankakasa sahattavaksi ja pilkottavaksi, eli puuhaa on tarjolla talvipäiviksi.

Täytimme ulkovaraston siivoamalla huvilan terassin alusen, jonne olimme tavarat varastoineet edellisen ulkovaraston lähdettyä kierrätykseen. Saimme huvilan talvikuntoon, eli kaikki tavara on säältä suojattuna ja lukkojen takana.

Lukoista puheen ollen, vietin syysloman lauantain ulkotöissä asennellen kahta Abloyn lukkoa. Meillä kävi hyvä tuuri, saimme ostettua kaksi lukkopesää Lohjan K-Raudasta ja kolmet kahvat Lohjan Lukkopalvelusta, jossa myös lukot sarjoitettiin muiden lukkojen kanssa samaan sarjaan. Enempää tavaraa noissa liikkeissä ei ollutkaan, mutta onneksi nuo riittivät.

Olen asennellut lukkoja vuonna 1989 ollessani YIT:llä kesätöissä kotikunnassani. Asia oli näemmä monimutkaistunut sen jälkeen ja asennuksessa meni useita tunteja. Katkoin naapurilta lainatulla rautasahalla lukkojen ruuveja useaan otteeseen – tuli tehtyä yksi mittavirhekin – ja tuskailin lukkopesän korotuslevyjen oikean määrän kanssa. Kun lopulta tuntien väännön jälkeen sain ensimmäisen pesän kiinni, toinen meni heittämällä noin vartissa.

Harmillisesti toisen lukon suojakuoren kiinnitysruuvin reiän sisäkierre oli mennyt rikki, joten se jäi nyt vain yhden ruuvin varaan. K-Rauta ja Abloy reagoivat asiaan ripeästi ja saan uuden suojakuoren postissa.

Kahvatöitä olisi tarjolla lisääkin, sisäovien kahvat ovat saapuneet ja noudan ne loppuviikosta kotiin ja sieltä aikanaan huvilalle. Toivottavasti niiden asennus ei ole aivan yhtä vaikeaa.

Lopuksi asensimme mustainfrasalamalla varustettuja riistakameroita tarkkailemaan tonttiamme vorojen varalta. Näistä en kerro sen enempää julkisesti, mutta hyvin toimivat. Laitoimme useamman kameravalvonnasta varoittavan tarran sisäänkulkuväylille.