Lattialämmitys asennettu

Päädyimme lattialämmityksessä kaikkien asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti maalämpöön ja glykolipohjaiseen kiertoon. Näin säästetään sähköä merkittävät määrät ja samalla mahdollisestetaan edelleen laskea huvilan kylmän osan lämpötila pakkaselle ilman pelkoa lämmitysputkien halkeamisesta.

Maalämpöpumppu poistaa ilmalämpöpumpun tarpeen, varsinkin kun se osaa myös jäähdyttää tilaa kesällä. Teetimme samalla läpiviennin katolle aurinkosähköä varten. Kun paneelit hieman halpenevat, huvilamme muuttuu voimalaitokseksi. Katon pinta-ala on noin 200 neliömetriä ja sen voi päällystää melkein kokonaan paneeleilla. Tulevaisuudessa toivottavasti huvilamme tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.

Maalämpökaivon poraaminen vaatii erillisen luvan, joka laitettiin vireille lupapiste.fi -palvelun kautta. Yllättävän jouhevaa, kunhan palvelun valtuutuslogiikan tajuaa. Toinen kysymys on kokonaan se, että tarvitsisiko maalämpökaivon teko erillistä lupaa vai riittäisikö pelkkä ilmoituskäsittely. Vai olisiko viranomaiskäsittely tarpeen vain pohjavesialueella? Tuntuu turhan raskaalta – nähtäväksi jää saako nykyinen hallitus näitä byrokratiamääriä pienennettyä.

Lattia valetaan huomenna ja sitä varten piti päättää lattiakaivojen ja hanaratkaisujen tyypit sekä tietenkin vetää putket sekä viemäreille että puhtaalle vedelle.

Ikkunat saapuvat ensi viikolla ja sen jälkeen huvila paneloidaan ulkoa. Samassa yhteydessä katolle laitetaan päällyshuopa; alushuopa siellä jo onkin. Sitten aletaan olla jo lähellä lopullista ulkonäköä ja fokus siirtyy sisätöihin.

Palkkasimme myös puutarhasuunnittelijaksi Jaana Hakolan, joka laatii meille ensiksi maankäyttösuunnitelman – saamme rakennuksen alta kaivetut maamassat hyötykäyttöön. Sitten mietitään puustoa ja muita kasveja. Täyttelimme jo kyselyn ja kävin tänään Jaanan ja Petrin kanssa kiertämässä tonttia.