Vuoden 2018 kuvat

Kuten tuli jo aiemmin huomattua, en ole ehtinyt oikein ottamaan kuvia huvilaprojektista viimeisen vuoden aikana. Olemme kuitenkin edenneet projektissa varsin mukavasti, joten tässä kuvakooste tilanteesta viikko ennen juhannusta.

Sauna on ollut kylpykunnossa jo vuoden verran ja nyt saunatupakin on saatu asuttavaan kuntoon.

Kuvista uupuu vielä tuvan keittiö, joka asennettiin tiistaina juuri ennen juhannusta. Pitää yrittää ottaa siitäkin kuva, kun huomenna taas menemme huvilalle aloittamaan kesälomaamme.

Vaja on palvellut meitä jo parin vuoden verran. Siinä on puuliiteri, varasto ja kompostoiva WC – jota käytämme myös biojätteen kompostointiin.

Vajan eteen kylvimme nurmikon, joka on ollut poikien suosikkipaikka. Ostimme siihen ison jalkapallomaalin pihapelejä varten. Kohta nurmikkoa reunustavat pensaat alkavat olla jo ihan oikea este pallolle. Sitä ennen pallo haetaan noin vartin välein järvestä.

Saunan vieressä oleva kesäkeittiö on tällä haavaa eniten kesken. Kunhan se saadaan rapattua, saamme ulkotakan käyttöön. Aikanaan aukko suljetaan rullaovella ja sisälle tulee grilli ja apupöytiä ruoanlaittoa varten. Vesi saadaan saunatuvasta.

Ulkokalusteiksi ostimme K-Raudan Cello-sarjasta komposiittipintaisia ja metallirunkoisia pöytiä ja penkkejä. Pöytiä on kaikkiaan neljä ja penkkejä kahdeksan, puolet yläterassilla ja puolet alhaalla.

Näin voimme tarvittaessa siirrellä kalusteita terassilta toiselle, jos pitäisi ruokkia iso porukka. Yhden pöytäryhmän ympärille menee mukavasti kahdeksan henkeä ja ahtamalla kaksitoista, joten ihan heti noita ei onneksi tarvitse kuljetella.

Juhannuksen jälkeen sähkömies kävi asentamassa muutaman lampun huvilaan ja puuttuvat peitekannet. Samoin rantasaunaan on saatu putkityöt tehtyä. Huomenna nähdään, miltä ne näyttävät.

Yritän saada nyt jatkossa kuvia vähän useammin, kun on valmista pintaa ja yksityiskohtia esiteltäväksi.

Kohti syksyä

Rakennustoiminta on ollut pari viimeistä kuukautta hiljaisemmassa vaiheessa. Puuteos Nurmi on saanut terassit ja portaat valmiiksi rannassa pieniä viimeistelyjä lukuun ottamatta. Vajaa on tehty heidän pajallaan ja sen pitäisi ilmestyä tontilla ensi torstaina.

Muuten olemme tehneet töitä omin voimin. Viime kuussa kylvetty nurmikko on kasvanut hyvin ja sitä on pitänyt niittääkin jo pari kertaa. Ostimme tätä varten Fiskarsin työnnettävän ruohonleikkurin, joka on varsin sopiva peli tuon kokoiselle nurmikolle.

Kivesimme rannassa hiekkarannan ja järven välisen kaistaleen. Eroosio siirsi vaivalla rantaan tuotua hiekkaa järveen ja sieltä edelleen pois tontiltamme. Ladoin tontilta löytyneitä pikkukiviä hiekkarannan laitaan ja laiturin viereen rakensin vanhoista rantapolun kivistä rappuset. Pari rappua pitää vielä nostaa paikoilleen, niin sitten ollaan oikeassa korossa. Kivet ovat jo hiekalla, mutta niiden nosteluun tarvitaan pari henkeä.

Kuten kuvasta näkyy, Lohjanjärven vesi on harvinaisen matalalla. Kun aloitin kiveämisen kuvan vasemmasta laidasta, alimmat kivet olivat vedenrajassa. Ja silloinkin vesi oli jo matalalla. Toivottavasti vesi nousee talven aikana, ettei tarvitse kiveystä siirtää.

Huvilalla viritin vanhan Amiga 500:n käyttöön. Se on ollut varastossa reilu 20 vuotta, mutta lähti käyntiin ensikokeilulla. Valitettavasti peliohjaimia ei ole, joten pojat ovat pelanneet lähinnä Lemmingsiä – sitä kun voi pelata hiirellä. Nyt etsiskelen vanhaa kovalevyäni ja muita tarvikkeita, että saadaan systeemi samaan iskuun kuin aikoinaan. Vaatehuoneessa odottaa vielä Amiga 4000 vuodelta 1994.

Lisäksi olen hakannut viime vuonna kaadettuja puita klapeiksi. Usean tunnin rehkimisen jälkeen olen saanut aikaiseksi pari heittokuutiota polttopuita, mutta pöllipinon nurkkaan on tullut vain pieni lovi. Tätä puuhaa riittää siis pitkälti talveen.

Alapihan viimeistely

Ihan alkuun hyviä uutisia. Viime kerralla mainitsemani tieongelma on poissa päiväjärjestyksessä. Jatkoimme keskustelua naapurimme kanssa ja paljastui, että molemmat olimme ymmärtäneet yhteisen sopimuksen eri tavoilla. Pääsimme sitten nopeasti sopuun ja tie on nyt katkaistu.

Samassa yhteydessä nopeutimme alalaidan pihan viimeistelyä. Kaivuri operoi viimeiset silaukset paikoilleen ja pystyimme kylvämään sinne nurmikon viime viikonloppuna. Se itää jo hennosti.

Nurmikon vieressä on merkitty alue myös tulevalle vajalle. Se rakennetaan Puuteos Nurmen pajalla ja tuodaan aikanaan nosturilla paikoilleen. Vajan eteen tulee vielä metrin levyinen terassi käyttömukavuuden ja ulkonäön parantamiseksi.

Työmaalla on muuten ollut hiljaista, ainoastaan alalaidan terassi on edennyt melko valmiiksi. Portaat saunalta uupuvat, mutta ne syntynevät muutamassa päivässä, kun runko on jo tehty.

Hiekkarantamme on syöpynyt hieman järveen ja nyt meillä on – ainakin hetken aikaa – hieno hiekkaranta laiturimme molemmin puolin. Järvi luultavasti vie nuo hiekat mennessään. Tästä syystä aloitin kiveämään vesirajaa, jotta aallot iskisivät kiviin hiekan sijaan. Muutaman metrin sain poikien kanssa tunnissa tehtyä. Samoin kuljetimme kuorikatetta hiekan yläpuolelle sitomaan sadevesiä.

Tontin ylälaidassa peitimme rinteen kuorikatteella, samoin eroosion estämiseksi. Sinne tullaan istuttamaan pensaita ja muita kasveja, mutta juuri nyt taimia saa huonosti puutarhamyymälöistä ja asiaan pitää palata keväällä.

Otin vielä kuvia sisätiloista. Tajusin, että toukokuun jälkeen ei ole tullut otettua kuvia sisältä, vaikka olemme täällä asuneet melko aktiivisesti.

Lopuksi vielä hieman draaman kaarta. Viikko tiesovun jälkeen tontiltamme katosi vene. Olin jo ottamassa yhteyttä kalastuksenvalvojaan ja poliisiin asiasta, kunnes rakennusmiehemme löysivät lapun tontilta. Omaksemme olettamamme vene saattaakin olla lähistöllä sijaitsevan mökin omistavan perikunnan omaisuutta.

Tilanteessa kummastuttaa kuitenkin pari asiaa. Ensiksi meihin ei oltu missään yhteydessä ennen veneen hakua ja toisekseen vene on kuulemma ollut tontilla ainakin viisitoista vuotta. Sekä minä että naapurimme luulimme sen kuuluneen meille tontin myyneelle perikunnalle, joten pidimme sitä omanamme. Asiaa pitää perata.