Saimme kuluvalla viikolla tarkennetun tarjouksen PlusArkkitehdeilta. Eräällä firmani asiakkaalla on tänä viikonloppuna kova rutistus Yhdysvalloissa ja olen ollut sen valmisteluissa kiinni viimeiset viikot. Tarjous on vielä lukematta.
Mahdollisesti tänä viikonloppuna olisi aikaa tehdä asialle jotakin, ellei Amerikoissa tule niin sanotusti tilanne päälle.
Tieasia on ollut hautumassa työkiireiden takia. Sain lopulta eilen ihmisen kiinni Lohjan Maanmittauslaitoksen konttorilta ja sain selkeät ohjeet jatkaa asiaa ja lähettää hakemus heille.
Karjalohjan kunta muisti meitä ystävällisesti jätemaksulla. Poikkeamislupaa lukuun ottamatta tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme tekemisissä kunnan kanssa.
Emme ole kertaakaan esimerkiksi käyneet Karjalohjan kirkonkylällä, vaikka sinne ei ole linnuntietä varmaan kymmentä kilometriäkään. Maantietä pitkin matka on tosin noin 43 kilometriä. Luulisi kuntaa edes jollakin tasolla kiinnostavan kohdata kesäasukkaansa. Muutenkin kuin laskutuksen merkeissä.
Toisaalta, tämä ongelma ratkeaa itsestään vuoden lopulla — Karjalohja liittyy Lohjan kaupunkiin. Sen keskustassa olemme käyneet useasta, se kun on kätevästi matkamme varrella.
Hyväksyimme pari viikkoa sitten PlusArkkitehtien tarjouksen, heidän muistutettuaan asiasta. Tieasiakin odottaa vielä hoitamistaan, mutta hiljaa hyvää tulee.
Saimme juuri ennen joulua Plusarkkitehdeiltä ensimmäisen vedoksen uudesta huvilasta ja saunasta. Moni asia oli kohdallaan ja toisaalta aika paljon löytyi kommentoitavaa. Emme ole ennen taloa rakentaneet, joten yllätyimme siitä, kuinka paljon aikaa pitää laittaa piirustusten läpikäyntiin.
Arkkitehdillemme Juhalle lähti parin A4:n verran palautetta, sekä muutostoiveita että kysymyksiä. Jännityksellä odotamme seuraavaa versiota loppiaisen jälkeen.
Huvilatonttimme on ollut vuoden alusta asti Lohjalla. Ainoa näkyvä muutos tähän hetkeen mennessä on ollut läheisen tien muuttuminen Rinnepolusta Nissenpoluksi. Vanha nimi olisi ollut meille mieluisampi ja asialla on ihan hitusen merkitystäkin, kun aiomme tehdä tieliittymän tähän tiehen.
Toki meiltäkin kyseltiin uusia nimiehdotuksia muutama kuukausi sitten, mutta koska paikallistuntemus on vielä varsin vähäistä, jätimme vastaamatta. Pitänee yrittää kesän aikana selvittää, että kuka tämä Nisse on ollut ja mitä hän on tehnyt.
Kuntaliitoksen lisäksi projekti on edistynyt arkkitehtuurisuunnitelmien tarkentumisella. Tätä työtä jatketaan talven aikana ja sitten keväämmällä päästään ihmettelemään aikatauluja.
Tarvitsemme laiturin. Viime kesänä emme ehtineet sitä hankkimaan, joten nyt aloitin työt hyvissä ajoissa. Koska rantamme on salmessa, missä jäät voivat liikkua paljonkin, kelluva ja sen myötä maalle nostettava laituri lienee fiksuin. Eli käytännössä muoviponttonilaituri.
Verkkoon on koottu iso tietopaketti laitureista, laiturit.info -sivustolle. Sieltä löysin ponttonilaitureista paljon sellaista tietoa, mitä en olisi älynnyt omatoimisesti kysyä.
Päädyimme alustavasti lehtikuuseen pintamateriaalina, koska sen pitäisi sietää luontaisesti hyvin kosteutta ja patinoitua kauniiksi harmaaksi ilman öljyämisiä. Kotona joudun öljyämään terassit joka kevät ja en välittäisi lisätä tätä työtä huvilalla.
Suomalaisista valmistajista vain yksi käytti lehtikuusta. Lisäksi sivustolla esiteltiin virolainen valmistaja. Tunnen työni puolesta paljon virolaisia, sekä ihmisiä että yrityksiä, ja tiedän heidät joustaviksi ja asiakkaita palveleviksi. Laitoin kyselyn myös heille.
Tästä on noin kaksi viikkoa. Suomalaisesta firmasta ei ole kuulunut mitään ja Virosta tuli lisätietokysely alle viikossa — heiltä onnistuu myös lehtikuusisen teko. Saattaa mennä rahat lahden toiselle puolelle, jos suomalainen toimija ei herää.
Huvilamme arkkitehtuurisuunnittelu on edennyt mukavasti talven aikana ja olemme saaneet ensimmäiset visualisoinnit uusista rakennuksista kommentoitaviksi.
Suunnitelmiin tulee vielä muutoksia, mutta perusperiaatteet alkavat olla mielestämme jo hyvällä mallilla.
Kuvissa tontin muodot ovat oikein, mutta niistä tietenkin uupuvat puut ja pensaat — joilla on kuitenkin merkittävä vaikutus rakennusten sijoitteluun ja maiseman avautumiseen.
Seuraavaksi arkkitehtimme ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja selvittää alustavan kannan suunnitelmallemme.
Olemme viestitelleet arkkitehtiemme kanssa kiivaasti viimeisen kuukauden ajan. Suunnitelmat ovat tarkentuneet jatkuvasti ja muutokset pienentyneet kerta kerralta. Muutama päivä sitten päädyimme kauan odotettuun tilanteeseen: suunnitelmat ovat riittävän pitkällä rakennusluvan hakemiseksi.
Edellisen kuun kirjoitukseen nähden ei ole tapahtunut suuren suuria muutoksia, alla olevia kuvia voi verrata edellisiin.
Huvilaprojektin eteneminen kiihtyy ja olemme toukokuun loppupuolella ottaneet askeleita useissa suunnissa.
Tulevana perjantaina kaivo puhdistetaan, huolletaan ja tiivistetään. Itse en halunnut lähteä sinne killumaan, joten Vesihuolto Eerola hoitaa homman.
Tiehakemuksemme on käsitelty Maanmittauslaitoksella ja sieltä on meille osoitettu henkilö hoitamaan varsinaisen toimituksen. Vielä en ole saanut luvattua yhteydenottoa, joten kohta pitää soitella.
Kävin vielä katsomassa laituria Virossa, Tallinnan kupeessa sijaitsevalla Tormitehnikan pienellä laituritehtaalla. Uutta tarjousta odotellaan lehtipuisesta laiturista, nälkä kasvoi hieman syödessä.
Lisäksi arkkitehtimme on valmistellut piirustukset rakennuslupaa varten ja nyt odotamme vielä LVI-suunnittelijan ratkaisua jätevesiin. Tämän jälkeen voimme jättää rakennuslupahakemuksen ja ryhtyä odottamaan kunnan rattaiden pyörimistä.
Tämä kesä on ollut ainakin toistaiseksi melko hiljainen huvilarintamalla. Arkkitehtimme ovat valmistelleet rakennuslupaan liittyviä kuvia ja olemme muiden kiireiden vuoksi ehtineet käydä tontillamme vasta kaksi kertaa tämän vuoden puolella.
Asiat ovat kuitenkin edistyneet. Vesihuolto Eerola kävi kunnostamassa kaivomme. Kaivo pestiin, renkaat tiivistettiin, pohjahiekka vaihdettiin ja kansi korvattiin uudella, lapsiturvallisemmalla versiolla.
Kunnostus hoitui muutamassa päivässä tilauksesta ja kaikki oli kuten pitikin. Kaivo kloorattiin, koska sinne pääsi aiemmin pintavettä ja ötököitä. Tästä syystä vettä ei saanut käyttää, vaan pumppasimme sitä parina päivänä ulos kaivosta. Samalla tuli ostettua halvahko uppopumppu Hong Kongista, käsipelillä kaivoa olisi tyhjentänyt tunteja.
Seuraavalla kerralla nähdään, miltä vesi näyttää kaivossa, ja samalla otetaan vesinäyte Eerolan laboratorioon analysoitavaksi.
Ruokojen niittoaika on taas käsillä. Niitin kolmisen varttia ja sain melkein kaikki viime vuonna raivatulle alueelle kasvaneet kortteet katkottua. Niittämättömät alueet puskevat vartta voimalla, ero on merkittävä. Tänä vuonna täytyy taas yrittää laajentaa niittoaluetta, muutamassa vuodessa kortteesta voisi päästä eroon.
Heinäkuussa huvilaprojektimme on edennyt kovin hiljaisella vauhdilla ja hyvä niin. Olemme keskittyneet lomailuun sekä mökillämme että muualla.
Lomailun yhteydessä olemme puuhastelleet hieman tontilla, siirtäneet pöllejä paikasta toiseen tulevien rakennustöiden tieltä, halkoneet ne ja pinonneet halot. Samalla olen Sannan ja isäni avustuksella raivannut suuren osan järvestä vapaaksi kortteesta. Pari saareketta, yksi pieni ja toinen isompi, odottaa vielä kaatajaansa. Toivottavasti kelit pysyisivät lämpiminä…